Meidän pimeämaastoilu siirtyi ihan seuraavalle levelille parin uuden hankinnan myötä. Ensin Ansku, eli Armaksen liikuttaja bongasi Hankkijan alekorista juuri Muulin kokoisen heijastinratsastusloimen 50 eurolla ja vähän myöhemmin puolisoni osti minulle aikaiseksi syntymäpäivälahjaksi tehokkaan otsalampun!
Otsalampuksi valikoitui kaverin suositukseksi Fenix Superraptor 2, joka oli myös pärjännyt hyvin parissa testissä. Otsalamppu on ladattava ja latautuu USB-C -päällä, eli voin latailla sitä aina autossa tallimatkojen aikana.
Horzen ratsastusloimi taas on malliltaan kokonaan heijastava. Tietääkseni ensimmäinen kokonaan heijastava loimi tuli markkinoille muutama vuosi sitten kun Horseware sai aikaiseksi Nightriderin. Loimi on siis tällainen kokonaan heijastava irrotettavalla kaulakappaleella ja se on myös kevyesti topattu. Loimen hintalappu oli noin 200 euroa, mutta sitä ei näköjään ole enää missään myynnissä.
Horze Luminoxia ei ole topattu ollenkaan ja materiaali on sellaista sadetakkimaista eli aika kumista heijastinmateriaalia. Ei siis päästä vettä läpi eikä periaatteessa hiosta. Kokeilin loimea heti tuoreeltaan lännensatulan kanssa ja totesin että loimen satula-aukko on aivan liian pieni lännensatulaan. Puinkin satulan seuraavaksi padin ja satulan väliin, jossa se toimi lyhyen testiratsastuksen ajan tosi hyvin. Koska loimen pinta on hieman kuminen luulen sen pysyvän paikoillaan ihan hyvin myös tuolla välissä.
Loimi padin ja satulan välissä. Muulin häntä unohtui mäkivyön alle kuvan oton ajaksi. Myös kaulakappale on tässä kiinni niskahihnassa ja löysäsin myös sen tarroja. |
Enkkusatulan kanssa kokonaan heijastava loimi meni myös osittain takakaaren alle, eli aukko oli tavallaan liian pieni myös tähän satulaan. |
"Ongelmaksi" heijastinratsastusloimessa nostaisin sen, että siinä ei ole mitään hevosen etupuolella jos kaulakappaletta ei käytä. Jos siis ratsastan ihan vain loimella ilman kaulakappaletta ja auto tulee edestä vastaan, on vastassa kokolailla musta mötikkä, jolla on heijastimet vain suitsissa ja jaloissa. Ostin tätä varten sellaisen vain rintaan tulevan heijastimen, mutta totesin sen heti ensimmäisessä testauksessa aivan sysipaskaksi. Se roikkui liian alhaalla (myös kiristettynä) ja saattoi kääntyä ympäri (jolloin se ei tietenkään heijasta. Perinteinen Y-rintaremmi heijastimella tuntuu tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta kaulakappaleelle.
Jos kaulakappaleen ottaa pois, ei Muulin rintaan jää mitään heijastavaa. |
Tässä loimessa olen kuitenkin pitänyt siitä, että sen aukko on riittävä lännensatulaan ja loimessa on heijastinta joka puolella, myös edessä. Kirjoitin tammikuussa 2020 siitä, että tärkeintä on heijastaa joka puolelta ja että erityisesti jalkaheijastimet ovat tärkeimmät. Eli jos jaksaa pukea vian jalkaheijastimet tai heijastinloimen, niin jalkaheijastimet ovat tässä kohtaa tärkeämmät koska auton valot osuvat ensin alas ja heijastimet vielä liikkuvat jalkojen mukana.
Toivoin kuitenkin yllä olevan loimen rinnalle jotain vielä näkyvämpää ja Horzen loimi tuli alekoriin kuin tilauksesta. Se päällä ei kukaan ainakaan aja yli eikä voi sanoa ettei meitä huomattaisi. Tietty edelleen pien ensin jalkaheijastimet ja pidän huolen että Muulilla on päässään myös heijastimia.
Oranssi loimi saa jäädä nyt hetkeksi sairauslomalle, sillä sivutarra on ompeluistani huolimatta repeytynyt hieman irti ja samalla kun korjausompelen sitä, pidennän hieman satulan eteen tulevaa osaa, jotta loimi ei ihanniin hanakasti irtoa edestä.
Otsalamppu on mieletön! Siinä on itseasiassa kaksi eri lamppua ja kummankin tehoa voi säätää. Toinen lamppu tuottaa laajaa hajavaloa ja toinen kauempaakin valaisevaa spottivaloa. Molempia lamppuja voi käyttää tarvittaessa samanaikaisesti. Tallitöihin (tarhaus, hevosten vienti ja haku) onnistuu parhaiten hajavalolla, kun ei ole tarpeen nähdä kymmenien metrien päähän eikä halua sokaista hevosia ja maastosa voi sitten lisätä hajavalon lisäksi hieman spottitehoa, jolla näkee polkua hieman pidemmälle.Aikaisempi valoni oli ainakin 15 vuotta vanha Petzl ja silloin otsalamput eivät olleet kovinkaan tehokkaita nykyvaloihin verrattuna. Tosin samat AAA-patterit pelittivät koko talven ajan kun tuota lamppua tuli käytettyä lähinnä tarhansiivouksessa. Superraptor lupaa käyttöaikaa pienimmällä teholla jopa 200 tuntia ja hyvillä tehoillakin 2 tuntia, eli sellainen 10 kilometrin maastoreissu onnistuu pimeälläkin niin, että valo on koko ajan n 700 lumenia (kohdevalo, 128 metriä). 400 lumenin teholla (kohdevalo, 96 metriä) valoa riittää 4 tuntia. Samaan aikaan voi lähivaloa pitää päällä ekomoodilla 8 lumenia / 8 metriä, niin näkee lähipuskat myös sivuilta.
Superraptorin lupaama turbovalo eli 1300 lumenia (170 m) himmenee itsestään 700 lumeniin hetken käytön jälkeen, mutta 1300 on siis mahdollista painaa uudestaan aktiiviseksi jolloin se on taas hetken päällä. Tämä kuluttaa akkua aika tehokkaasti, joten se lienee puhtaasti turvaominaisuus. Muillakin valotehoilla otsalamppu lopulta himmenee kunnes akku loppuu kokonaan. Maastossa ei siis oikeastaan voi käydä niin että kirkas valo sammuisi yhtäkkiä ja varottamatta kokonaan.
Lamppu ei ole vielä päässyt kokonaan tyhjäksi, joten en pysty näitä tuntimääriä omakohtaisella kokemuksella vahvistamaan.
Kuva ei nyt anna oikeutta valolle, mutta voin kertoa että pitkälle näytti! Tuo polku lähtee kentän takakulmasta ja lähdemme siitä yleensä maastoon. Ja alue on siis täysin pimeä normaalisti. |
Toki lampussa oli yksi aika iso miinus, sen joustavissa remmeissä kun ei ole ollenkaan silikonia ja ainakin oma BOT kypärä on sen verran sporttinen ettei lamppu pysy siinä ollenkaan ellen vedä niskaremmiä tavallaan kypärän alapuolelle. Silloin kypärän päällä pituussuunnassa oleva remmi on liian lyhyt ja valo nousee otsalla turhan ylös.
En vielä tiedä ratkaisenko asian uhraamalla vanhemman LamiCellini maastoilukäyttöön ja ostan siihen kiinnikkeen valoa varten VAI vaihdanko valon remmiksi sellaisen grippimäisen kypärähihnan, jonka pystyn nyysimään vanhasta rikki menneestä otsalampusta.
Näissä tehokkaissa heijastimissa voi olla yksi "vaara". Mulla on reppuun täysin heijastava sadesuoja ja kerran on autoilija todennut, että hätkähti oikein kunnolla, kun kääntyi risteyksestä taakseni. Tuli kehumaan, mutta jäin miettimään, että voiko se joskus hätkäyttää ojan puolelle? No onpa kuitenkin nähty, mikä lienee kuitenkin tärkeämpää.
VastaaPoistaMä myönnän että olen pari kertaa jäänyt autoilijana "lumoutuneena" katselemaan jonkun kokonaan heijastavaa takkia tai reppua kun se näyttää auton valoissa niin makeelta! Mutta väitän ettei tuollainen jää kyllä koskaan autoilijalta huomaamatta. Hevosten kohdalla on vielä riski se että se on erkaantunut ratsastajastaan ja poukkoilee pitkin kyliä, silloin on varmasti hyvä että se näkyy joka puolelta ja kauas. Muulin kanssa ei ole vielä maastossa päässyt näin tapahtumaan, mutta mistäs sitä koskaan tietää mikä mörkö tulee vastaan ja meikäläinen ottaa ilmalentoa.
Poista