Muuli on aika herkkä selästään ja kyljistään ja ihan ratsukoulutuksen alkutaipaleiden jälkeen en ole sillä ilman satulaa ratsastanut. No kerran yritin ja se päättyi sellaiseen lentoon, että selässäni tuntui tietyissä asennoissa kipua vielä vuodenkin kuluttua. Tästä on aikaa jo kolme vuotta luulin kirjoittaneeni casesta blobipostauksenkin, mutta tähän hätään en sitä löytänyt.
No jokatapauksessa, ilman satulaa ratsastaminen ei ole varsinaisesti edes houkutellut, koska Muulin selässä ei ole mitään mistä ottaa kiinni. Ei ole lapoja estämässä ratsastajapolon valumisen eteen, ei ole säkää toimittamassa samaa virkaa eikä ole edes harjaa, josta ottaa tarvittaessa kiinni. Oma tasapainoni on heikohko, joten en pystyisi ilman satulaa edes ratsastamaan ns kunnolla ja senkin pelkästään käynnissä.
Treenaamisen takia en siis haaveillut ilman satulaa ratsastamisesta, mutta olisihan se kiva, jos jonain oikein lämpimänä kesäpäivänä voisi vain laittaa suitset päähän ja vähän köpötellä kentällä shortseissa ilman satulaa. Satulaan en nimittäin shortseissa istu, saan siitä melkoiset hiertymät sisäreisiini.
Niin ja unohtamatta vielä sitä, että ilman satulaa voisi tulla myös aika kivoja kuvia jossain kuvaussessiossa.
Yhtenä heinäkuisena päivänä se sitten tapahtui kun minulla oli sellainen fiilis ja shortsit, että voisin kokeilla ilman satulaa ratsastamista. Muuli sai ihan vain suitset päähänsä ja kiipesin sen selkään jakkaralta ihan muina naisina. Noin muuten nousen satulaan tallin korkealta selkäännousutasolta, mutta ilman satulaa kiivetessäni koin turvallisemmaksi nousta kentältä.
Pinja oli tallilla samaan aikaan ja tarjoutui dokumentoimaan harvinaisen tapauksen.
Selkäännousu ja oman takapuolen siirto meni mainiosti. Muuli oli jännittynyt, huomasin sen helposti palkatessani sitä. Se ei kääntänyt päätään minua kohti kuin vähän ja oli valmis liikkumaan milloin tahansa. Videolta tilanne ei juurikaan näy ulospäin, mutta ensiaskeleet Muuli otti hätäisesti ja arkoi selvästi kylkiään. Pidin siis alkuun jalat edessä ja mahdollisimman irti, mutta viiden minuutin ratsastamisen jälkeen pystyin jo sivelemään sitä jaloillani ja myöhemmin pyytämään ihan asioita pohkeillani eikä Muuli enää väistänyt niitä överipaljon pakoon.
Videon kokonaispituus oli kaksi minuuttia ja se otettiin heti ratsastuksen alkuun, sen jälkeen ratsastin vielä puolisen tuntia.
Muuli on monien asioiden suhteen sellainen herkkis alkuun. Eli kun laitan satulahuovan, se niiaa syvästi selkäänsä, mutta kun otan pois ja laitan huovan tai padin uudestaan, ei se enää niiaa. Samoin, kun nousen selkään satulalla tai ilman, ovat ensimmäiset askeleet aika hätäisiä, kuin se pakenisi alta pois (se ei enää nykyään näy sivustaseuraajille, mutta sen tuntee selkään), mutta muutaman askeleen jälkeen se normalisoituu.
Ilman satulaa ratsastaessa olen nyt kahden eri kerran perusteella todennut, että Muuli jännittää omia jalkojani alkuun aika paljon, mutta tottuu kyllä nopeasti eikä mitään vaaratilanteita ole ollut.
Ei tästä satulatta ratsastamisesta meille varmaankaan mitään säännöllistä tapaa tule, koska silloin en tosiaan ihan itseni takia pysty ratsastamaan ns oikein ja tehokkaasti, mutta pidän tätä hyvänä siedätysharjoituksena Muulille. Jos se tottuisi perunasäkkimäiseen tasapainooni ilman satulaa, ei satulan kanssa pitäisi olla mitään ongelmaa jos kuskin tasapaino meinaa pettää.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti