Minut palkittiin vuoden tulokkaana Suomen Matkaratsastusseurassa!

Ensimmäinen kisakautemme Muulin kanssa ei oikeastaan olisi voinut mennä paremmin! Viime vuonna osallistuimme kaksiin matkaratsastuskilpailuihin saaden ensimmäisistä hyväksytyn tuloksen. Toisissa olimme muutaman minuutin liian hitaita, joten hyväksytty tulos jäi saamatta.

Osallistuimme siis kaksiin kilpailuihin, mikä siitä tekee vuoden tulokkaan? Varmasti se kaikki huomio, jonka sekä laji että Muuli saivat kisakentillä! Jo ennen "kisakautemme" aloitusta tuli Helsingin Sanomista toimittaja tekemään jutun Muulista. Jutussa mainittiin myös matkaratsastus ja netissä ilmestynyt uutinen oli koko ensimmäisen vuorokautensa ajan Hesarin luetuimpien joukossa ja vilahti myös HSL:n joukkoliikenteen infotauluissa!

Toisissa kisoissamme paikalla oli taas toimittaja, ihana Terhi Hevoshullusta. Hän oli kanssamme koko kisapäivän alusta loppuun ja teki pitkän jutun sekä matkaratsastuksesta että Muulista.

Ja olenhan tietenkin kirjoittanut blogiini matkaratsastuksesta ja kisoista.

Olin jo ennen ensimmäisiäkään kisoja tullut siihen tulokseen, että matkaratsastusporukka on hyvää jengiä. Sain nopeasti vastauksia kysymyksiini Facebook-ryhmässä ja osallistuin "ministarttikurssille" eli lajin infoon viime keväänä, kun lajin pitkäaikainen harrastaja Jaana piti luennon Vivelyssä. Sieltäkin jäi sellainen olo, että kyllä tästä selvitään ihan kunnialla ja toimihenkilöt ovat kisoissa meitä auttamassa.

Treenasin tosi paljon eläinlääkärintarkastusta varten. Ensimmäisillä kerroilla Muuli pelästyi eläinlääkäriksi tekeytynyttä tallikaveria niin, että poistui omatoimisesti kentän toiseen päähän, mutta hyviäkin tarkastuksia saimme onneksi aikaan ennen kisoja. Lisäksi treenattiin ihan sikana sitä, että Muuli suostuu juoksemaan talutuksessa. Sekin meni paikan päällä ihan nappiin eikä treenaus ollut turhaa.

Ja meillä oli mahtavat kisapäivät! Huipputiimi messissä omasta takaa ja huiput kanssakilpailijat, joista moni näki muulin muuten ihan ensimmäistä kertaa! Hieman etukäteen jännitin sitä, jos jonkun hevonen skitsoilee pitkäkorvan nähtyään ja meikäläisiä syytetään kisavireen pilaamisesta, mutta näytti siltä, ettei yksikään hevonen tajunnut väärennöstä.

Muulikin sujahti sinne hikisinä kiiltävien kisaratsujen joukkoon kuin väärä raha.


Suomen Matkaratsastusseura palkitsi ansioituneita jäseniään seuran pikkujouluissa joulukuussa, mutta itse en päässyt paikalle työesteiden takia. Kuvasin kuitenkin yllä olevan kiitosvideon ja se näytettiin tilaisuudessa. Monta muutakin palkittiin, heidät kaikki näet täältä.

Hahmottelin jo tämän vuoden kisakautta. Pieniä päällekäisyyksiä minulla on kisakalenterin kanssa, mutta 16/17.5. olisi tarkoitus kisata Punkalaitumella, 27.6. Kouvolassa, 11/12.7. Urjalassa ja toisen kerran Urjalassa jos seuratason kisapäiväksi valikoituu 23.8. Vesivehmaalla on kaiketi ihan uusi kisakeskus ja siellä olisi tarkoitus kisailla 26.9.

Nämä päivämäärät on otettu tähän mennessä ilmestyneestä kisakalenterista ja kisoja on varmasti tulossa vielä lisää. Olen toiveikas sen suhteen, että saataisiin Tuusulaan Vivelyyn kisat tälle keväälle, kisakeskus kun on ihan ratsastusmatkan päässä omalta talliltamme!

Vuoden tulokkaasta ei siis suinkaan ole tulossa tähdenlentoa, vaan kyllä me omassa hitaassa 8 km/h vauhdissa puskemme vähintään kahdet kisat läpi tänäkin vuonna! Ehkä saadaan hylsy, ehkä ei, mutta tärkeintä on, että päivä on mukava kaikille osapuolille!

Kiitos Sumara tunnustuksesta ja kisajärjestelyistä, odotan innolla tämän vuoden kilpailuja!