|
1 |
Harvoin minua lykästää arpajaisissa ja kilpailuissa, mutta tänä keväänä näin pääsi tapahtumaan ja voitin uunituoreen valokuvaustoimisto
FotoFuusion kilpailuissa kuvauksen itselleni! FotoFuusion taustalta löytyy askolalainen pariskunta, Janita ja Mio, jotka lyivät hynttyyt yhteen myös yritystoiminnan suhteen ja synnyttivät FotoFuusion.
FotoFuusion
Facebook-sivut löytyvät täältä ja
Instagramiin pääsee tästä.
Janita saattaa olla tuttu myös blogipuolelta, hänen kynästään syntyvät
Pennin pyörittäjän postaukset. Janitan
blogin Instaan pääsee muuten tästä.
Kevättalvella sovimme, että kuvaus toteutetaan kelien parannuttua. Muulikin on aina näihin päiviin asti ollut melkoinen tursas viimeisten talvikarvojensa kanssa, joten mitään kiirettä kuvauksen kanssa ei kannattanut pitää. Mutta lopulta se sovittiin kuitenkin hieman extempore ja toteutettiin viime viikon sunnuntaina.
Muulillahan on nyt uuset hienot ratsastusvarusteet, jotka ovat toki jo moniin kuviin päässeet, mutta halusin kuviin niiden lisäksi jotain tosi spessua, kuten kuvauspaikan. Tallin nurkilla kuvauspaikat on jo käytetty eikä meidän lähellä ole valitettavasti mitään henkeä salpaavia maisemia muutenkaan. Ridasjärven hiekkamontut olivat tutut,
sillä kävimme niillä viime marraskuussa Tiinan ja Väiskin kanssa ja tuolloin vannoin, että tekisin uuden tulemisen.
|
2 |
|
3 |
Montuilta saisi kuviin ehkä sellaista aakeen laakeen fiilistä, tai ainakin siellä olisi paljon tilaa ja pehmeää hiekkaa laukata. Samaan syssyyn saisin pienen kiitolaukkatreenin sunnuntain laukkakisoja varten. Lopulta meikäläisen monttukeikka meni kyllä kuvailun puolelle, mutta pääsimme harjoittelemaan myös ekaa kertaa "yksinoloa", eli kun Pinja karautti hevosellaan Lilillä montun toiselle laidalle, jäimme Muulin kanssa hengailemaan ja kuvattavaksi. Tämä oli mielestäni jopa parempi treeni, kuin kiitolaukka.
Sain siis reissulle mukaan talliltamme Pinjan hevosensa Lilin kanssa. Me ollaankin kunnon reissunaisia, kun olimme aiemmin samalla viikolla Karkkilassa Hepokala Forest Traililla! Lastaukset hiekkamontuille sujuivat kumpaankin suuntaan todella kivuttomasti ja Muuli ei paskonut traileriin ollenkaan! Ei siis kovin suurta stressiä, huh!
Hiekkamontuille saavuttuamme otimme ratsut pihalle. Kumpikin oli tosi mutkattomia käsitellä, paitsi trailerin perään avoimen lastaussillan viereen sidottu Muuli kiipesi jatkuvasti sillalle ja katseli kaihoisasti trailerin sisällä olevaa heinäverkkoa. Varustimme ratsumme ja suuntasimme polun kautta hiekkamontuille.
|
4 |
|
5 |
|
6 |
|
7 |
|
8 |
|
9 |
|
10 |
Bongailimme yhdessä hyviä kuvauspaikkoja ja kiipesimme mm suuren hiekkakukkulan päälle. Ensimmäisellä kerralla Muuli laukkasi, toisella kerralla kiipesi kaikilla voimillaan. Lännensatulaa ei muuten ole tehty noin jyrkkään kiipeilyyn. Kevyt istunta ei oikein toimi, kun maha osuu nuppiin. Toki tekniikassakin saattaa olla ongelmaa.
Halusin toki myös liikekuvia, joten yhdessä kohtaa laukkasimme pari kertaa peräkkäin. Pinjasta ja Lilistä saimme vetoapua ja jumalaut ne menivät kovaa! Minulta katosi myös kaikki kontrolli ja kun yritin ohjata Muulia tien sivuun pehmeämmälle pohjalle, meinasimme ohittaa yhden männyntaimen eri puolilta. Jalustin ja istuntani oli jo irronnut, mutta onneksi en irtaantunut kokonaan satulasta.
Kun Muuli ryösti vielä Lilin ohi, sen tahti rauhoittui, mutta jarruja ei meinannut löytyä ollenkaan. Muuli oli just sellainen, että se olisi korvat hörössä laukkaillut mielellään vaikka maailman tappiin, kunhan en koskisi kontrollilaitteisiin.
|
11 |
|
12 |
|
13 |
|
14 |
|
15 |
|
16 |
Ridasjärven monttu on aika suuri ja jonkin aikaa jouduimme samoilemaan löytääksemme kuvauspaikan ylempää. Sieltä löytyikin ihanaa hienoa "rantahiekkaa" ja taustallekin tuli vain taivasta, koska molemmilla puolella hiekkakaistaletta oli jyrkät pudotukset alas.
Hieman jännittävää se oli, kun Pinja palasi tässä vaiheessa alemmas ja me jäimme Muulin kanssa vielä ylös. Ratsastin sen kauemmas reunalta, jotta se ei näkisi Liliä kaukaisuudessa. Muuli oli yllättävän ookoo, se yritti pystyyn vain pari kertaa, mutta sain heti torpattua sen suunnitelmat ja ratsastin muutaman ympyrän kameroiden räpsyessa kovaa vauhtia. Ohjiksi vaihdoin muuten uudet
avo-ohjani, jotka tilasin samaan aikaan kun muutkin varusteet. En ollut näitä vielä kertaakaan tositoimissa käyttänyt, vaikka Tampereen Hevoset-messuilla ne olivatkin kuolaimissa. Niiden lyhentäminen ja pidentäminen olikin yllättävän helppoa, vaikka etukäteen pelkäsin kuinka solmussa olen niiden kanssa.
FotoFuusion erikoisuus on siis se, että Janita ja Mio tulevat yhdessä paikalle ja pystyvät ikuistamaan tapahtumat paljon tehokkaammin kuin yksi kuvaaja runkoja ja objektiivejä välillä vaihdellen!
Pidemmittä puheitta, tässä lisää kuvia hiekkamonttureissulta! Jos kuvista löytyy ehdoton lemppari tai lemppareita, jätä kommenttiboksiin niiden numerot! Minusta nämä kaikki ovat todella upeita, joten valinnan vaikeus iski. Tässä onkin julkaistuna melkein kaikki saamani kuvat!
|
17 |
|
18 |
|
19 |
|
20 |
|
21 |
|
22 |
|
23 |
|
24 |
|
25 Tässä Muuli meinasi lähteä Liliä kohti, torppasin sen napakasti ohjasta vetämällä. |
|
26 |
|
27 |
|
28 |
|
29 |
|
30 |
|
31 |
|
32 |
|
33 Tässä Muuli oli myös turhan vauhdikkaasti lähdössä Lilin perään, muuten en roikkuisi alamäessä ohjasta tuohon tapaan! |
|
34 |
|
35 |
|
36 |
|
37 |
|
38 |
|
39 Janita otti kantaakseen uuden "namitaskuni" ja esittelee siihen brodeerattua logoa! |
|
40 Kun oikein katsoo, huomaa kuinka Muuli yrittää köyrypukkilaukata Lilin perässä! |
|
41 |
|
42 |
|
43 |
|
44 |
|
45 |
|
46 |
|
47 |
|
48 |
|
49 |
|
50 |
|
51 |
|
52 |
ILkeää kuinka vedät muulia ohjilla....
VastaaPoistaToivon tietenkin jonain päivänä pystyväni ratsastamaan täysin ilman päävehkeitä, mutta niin pitkään kun on vaarana, että Muuli lähtee lapasesta, ratsastan kuolaimilla ja jos tilanne tulee, joudun ottamaan ohjasta. Maastossa ratsastan kuitenkin 99% ajasta löysin ohjin 😊 hiekkakuopalla oli vähän jännittäviä tilanteita, kun Muuli näki toisia hevosia ja kun Lili oli kauempana. Muuli kuitenkin paranee ratsastus ratsastukselta, joten vuoden päästä tilanne voi olla ihan toinen.
PoistaVau, onpa komeat maisemat! Nuo taivasta vasten otetut kuvat ovat tosi hienoja!
VastaaPoistaOn! Meillä päin ei oo kovin paljoo paikkoja missä olis näin avaraa, toki peltojen välissä kulkevilla teillä on, mutta tähän aikaan vuodesta ei kuvaajalla ole asiaa pellon puolelle, joten sieltäkään ei kuvia saa otettua. Tämä oli kyllä erinomainen kuvauspaikka! Alueella oli tuollainen iso hiekkakasa/kumpare, mihin heti ensitöikseni kiipesin. Kuvaajat alkoivat hihkua alhaalla että nyt tulee hyvää ruutua! Ja tuli!
PoistaOmat lempparikuvat 3. ja 47.
VastaaPoistaOnpas kiva nähdä miten pitkälle olette Muulin kanssa päässeet! :) Siitä en-anna-kiinni-Muulista tuollaiseen hiekkamontulla laukkaavaan Muuliin. Wau ja onnea tuleviinkiin koitoksiin.
VastaaPoistaNo kyllä!! Pitkä aika ja rankka duuni (tokikaan en itseäni tästä voi pelkästään kiittää vaan apua olen saanut PALJON!) tuottaa tulosta ja on kiva, että Muulin kanssa voi tehdä melkein mitä vaan! Nyt taotaan, kun rauta on kuumaa. Näistä ei koskaan tiedä, milloin jalka on poikki :D
Poista31! Kaikki on niin upeita. Mäki haluun! Meinaatko taulun jostai teettää?
VastaaPoistaKyllä joku printti olisi ajatuksissa kuvasta 3 tai 31. Ovat siis samasta tilanteesta, mutta eri kuvaajien ottamat ja käsittelemät. Meillä on kuitenkin taloudessa toinenkin ihminen ja ilmeisesti pitkäkorvakiintiö seinillä on täynnä, kun meillä on jo kolme aasitaulua asunnossamme! Tosin, jos vain korvaan ne yön aikana muulitauluilla, niin eikös se ole ihan ok ;)
PoistaKaksi kuvaa: 3 ja 20. Jälkimmäisestä kuvasta tulee mieleen karjanajon ja pieni tarkkailutauko.
VastaaPoistaKuva 20 muuten todellakin näyttää sellaiselta!
PoistaIhania kuvia. Mun suosikit ovat 20 ja 26, mutta vaikea oli tehdä valintaa. Muulin väritys sopii niin loistavasti tuohon metsätaustaan ja näytätte tosi päteviltä.
VastaaPoista3 on kyllä ehdottomasti kuva, jossa Muulin muuliudessa korostuu parhaat puolet! Eli pitkät uljaat korvat eikä sen sivulta päin katsottuna (hevosihmisen silmään) hassu rakenne korostu :)
VastaaPoista