Ensimmäinen estetunti Muulin kanssa! (spoiler: kukaan ei kuollut eikä ollut mitään muutakaan actionia)

Nyt on maailmankirjat sekaisin, osallistuin nimittäin ensimmäiselle estetunnille Muulin kanssa eilen! Opettaja, Essi Laurell, oli pitänyt tunteja toiselle tallilaisellemme aikaisemmin ja hän kysyi, haluaisinko minäkin osallistua tunnille, jos Essi tulee kotitallillemme. No todellakin!

Sovimme, että otan puoli tuntia, koska en sen pidempiä koulutuntejakaan ole Muulin kanssa ottanut.

En ehtinyt jännittää estetuntia kuin vasta pääpäivänä saadessani ratapiirroksen puhelimeeni. Pinjan kanssa oli sovittu, että minä rakennan radan ja hän purkaa sen. Pinja ei tiennyt, etten ollut koskaan ikinä milloinkaan rakentanut yhtään mitään rataa enkä todellakaan ratapiirroksesta, mutta sinne se vain syntyi!

Tässä kohtaa toiveena ratojen suunnittelijoille, välttäkää oksereita. Niissä on ihan jumalaton kantaminen! Minä ja Muuli pärjätään oikein hyvin pystyillä, joissa on yksi oikea puomi. Maahan voidaan laittaa pehmopuomi. Ja sokeripalat ovat meille erittäin jees!

Noniin, takaisin tuntiin. Kerroin Essille, että Muuli pelkää takakulmaa enkä ole sillä koskaan (tarkoituksenmukaisesti) laukannut kentällä. Muulin aloitteesta kyllä sitäkin enemmän. Päätimme yksissätuumin tehdä ensimmäisestä tunnista Muulille helpon ja mukavan, jotta sille jää hyvä fiilis.

Kerroin myös, että itse en ole estehyppääjä ja muutenkin kaikinpuolin aika paska ratsastaja. Voitte ihan itse todeta sen katsomalla ÄÄNIRAIDALLISEN videon. Video on tässä alla kivasti upotettuna.


Kameran taakse nakitin kaverini Heidin, joka pahaa-aavistamatta kyseli, onko tallilla ketään perjantaina, jos hän tulee pitkästä aikaa käymään. Hän(kin) ajatteli saavansa hyvää viihdettä Muulin estetunnista, mutta lopputulos olikin aika tylsä eikä mitään actionia tapahtunut.

Alussa Muuli teki hieman sivuliikkeitä kytätessään kentän aidan takana jotain, mutta ne näyttävät videolla paljon laimeammilta, kuin miltä ne tuntuivat selkään. Tulimme koko puolituntisen samaa sarjaa, jonka väli oli 17,5 metriä. Ravissa.

Ensin puomit olivat kasassa, tarkoitus oli ravata sujuvasti kasojen yli. Sen jälkeen siirsin keskellä käyntiin ja sitten Essi asettelikin minulle jo ravipuomeja, joiden päällä minun tuli antaa kunnon myötäys, mutta ilmeisesti tarkoitus oli olla heittämättä tuntumaa kokonaan pois.

Sitten sain ihan miniskidipystyt itselleni ravipuomien jälkeen ja kunhan vain aloin tulla niitä kevyessä istunnassa, Muulikin alkoi hypätä!

Muuli oli toodella tahmea. Se löntysteli muuliraviaan ja tuntui juurtuvan maahan. Lopulta pyysin tuomaan esteraipan ja sillä sain Muuliin hieman säpäkkyyttä. Aivan videon loppupuolella sisäkädessäni näkyy raippa. Ei se silti mikään lännen nopein oli ja tuntui sellaiselta, että laukkaa en olisi varmaan saanut nostettua ollenkaan. Itselläni on myös todella paska tapa puskea sitä eteen istunnalla ja samalla jalkani valuvat taakse.

Koulutunnilla kuulen ihan joka kerta, että jalat pitää pysyä edessä omilla paikoillaan. Taidan tosin tästä lähtien varustautua sinnekin raipalla, ennemmin napautan sillä kuin turrutan Muulin kyljeet pohkeillani. Kannuksiin oma istuntani ja kehonhallintani on aivan liian puutteellista, muuta estettä (edes aatteellista) minulla ei kannuksia kohtaan ole.

Lopussa Muuli kulki ihan reippaasti, mutta huh olin tyytyväinen kun puolituntinen tuli viimein täyteen! Muuli ei kieltänyt, ei tuntunut kyttäävän esteitä millään tavalla ja porskutti yli paskoista esteilletuonneista huolimatta. Ihan ookoo eka kerta!

Jatkamme siis harjoituksia ja ehkä ensi keväälle raivataan kalenterista tilaa jollekin kivalle lähitallin puomiluokalle. Eikös niissä ole ihan ok mennä ravissa? Nopeutta sillä ei tehdä, mutta hyvää kokemusta. Tarkoitukseni tai tavoitteeni ei kuitenkaan koskaan ole kisata missään korkeissa luokissa missään lajissa, pidän harrastuksen tällaisena hyvänmielen pikkuluokkien kisailuna.