Ja kun matkaa tallille on vain 10 kilometriä, tulee samalla harjoiteltua lastausta, matkustusta, toimimista vieraassa paikassa, lastausta vieraassa paikassa ja taas matkustamista. Oikeastaan ei ole väliä, mitä kohteessa tehdään, kunhan tehdään jotain mistä Muulikin nauttii.
Pakotin mieheni mukaan, koska irtohypytyksen myöhäisen ajankohdan takia en kehdannut pyytää ketään heppakaveria messiin. Meidän aikamme oli 21.20. Uskoin myös trailerinvetotaitoihini niin paljon, että kehtasin vetää sitä ensimmäistä kertaa mieheni ollessa kyydissä. Enkä muuten vetänyt yhtään huonosti!
Lastausharjoittelu muutama viikko sitten onnistui siis oikein hyvin, kun nyt lastaus meni näin kivuttomasti!
Sitten nopeasti silta kiinni (Muuli on kerran tullut puomin alta, enkä halua että se tulee enää koskaan) ja menoksi.
Olimme Metsäniityssä jo yhdeksältä eli tosi hyvissä ajoin. Mieheni halusi ehdottomasti taluttaa Muulia ja menimme kentälle. Opetin häntä lähettämään ympyrälle ja vaihtamaan suuntaa.
Hypytys oli hieman jäljessä aikataulusta, mutta pian pääsimme maneesiin. Puomit olivat aluksi maassa ja siitä sitten Hanna ja Nette nostivat niitä joka kierroksella. Muulin kanssa hoidamme hypytyksen niin, että mitään herkkuämpäriä ei ole eikä Muulia taluteta kujan alkuun, vaan se kirmailee vapaana ja osuu yleensä kujaan ihan itse. Metsiksellä on vain tosi ihanat peilit sen mielestä ja se katselikin itseään taas tosi mielellään. Jostain syystä kotitallin peilit eivät ole sen mielestä yhtään niin kiinnostavia.
Irtohypytys tälleen toisaalla on hirveen mukavaa, itse voi vaan katsella ja erityisesti kuvailla. Annoin miehelleni videokameran ja otin itse järkkärin. En osaa säätää asetuksia kunnolla, mutta urheilukuvauksella sain nämä kuvat. Käsittelin toki kaikkia vielä aika paljon Photarissa, olivat melko rakeisia. Näin somekäytössä ne menevät, mutta eivät tämän suurempina.
Hyvin Muuli kyllä hyppää! :) Miten korkeita esteet olivat? Oletko joskus ajatellut osallistuvasi Muulilla estekisoihin, vai pysytkö kenties vain matkaratsastuksessa ja koulukisoissa?
VastaaPoistaTuo keltainen okseri oli isoimmillaan reilun metrin ja Muuli olisi varmasti mennyt isompaakin mutta kun toi sarja sujui tosi hyvin niin jätettiin siihen. Enkä tietenkään halua, että se on epävarma liian ison esteen takia.
PoistaOnhan esteet toki käyneet mielessä mutta niiden ratsastaminen jo kotioloissakin vaatii ison rahallisen panostuksen satulan muodossa, joten jääkööt vielä suunnittelun asteelle. En oikeastssn edes usko, että on olemasss satulaa joka pysyisi paikallaan ilman häntäremmiä. Eli jos estehommiin lähdetään, niin joku mäkivyöviritys siihen on tehtävä... Ja tässä pitää tietää vielä sekin etten ole koskaan kissannut missään lajisss js estetunnit on laskettavissa kahden käden sormilla, joten kisakuskiksi on lahjottava joku muu. Mutta nämä suunnitelmat toteutetaan sitten kun kouluratsastus on paaaljon paremmin hallussa kummallakin osapuolella :)
Kylläpä se pomppaa hienosti! 👍🏼
VastaaPoistaTekis mieli itekkin lähteä joku kerta irtohypyttämään Karkkia, mutten oikein tiedä onko siinä järkeä, kun aletaan taas hyppäämään muutenkin.. :'D
Niin, ei ehkä, ja te voitte hyvin rakentaa kujan omaankin maneesiin :) Luulisin, että hevoselle on kivaa vaihtelua hypätä välillä ilman ratsastajaakin :)
PoistaNiin, periaattessahan me voitaisiin. Mutta Karkilla ei oo hirveesti kokemusta matkustamisesta, niin tulis samalla kaks kärpästä yhellä iskulla. ;)
PoistaNo sitte ilman muuta Karkki koppiin ja hyppäämään :) Mä luulen, että jos kopilla mennään kivaan paikkaan, niin se auttaa lastauksessa ja kuljetuksessa myöhemminkin :)
Poista