Totuus Apassionatan hevosten hyvinvoinnista ja parhaat palat esityksestä!

Postaus on toteutettu yhteistyössä Live Nation Entertainmentin kanssa. 

Sain Apassionataan kaksi lippua.

Kuvat ovat Apassionatan pressikuvia ja niitä sai käyttää blogipostauksen kuvituksena.

Bloggaajana saa aina välillä kivoja juttuja yksi kiva juttu tapahtui tänään, kun sain kutsun Apassionataan! Lippu oli tyyppiä avec, joten otin mukaan vauvakuplaan pian katoavan kaverini Lauran. Meillä oli mahdollisuus tutustua myös Apassionatan hevosiin ja talliolosuhteisiin ennen näytöstä, joten starttasimme Järvenpäästä puoli yhdeksän maissa ollaksemme yhdeltätoista kohteessa.

Auton saimme näppärästi pressin parkkiin ja hetken harhailtuamme olimme oikeassa paikassa. Vastassa olikin heti tuttuja, kun myös Dancing on four legs-blogia kirjoittava Essikin oli paikalla kaverinsa kanssa. Ja hetken odoteltuamme saapui paikalle Korumies Arvi perheineen. Olimme siis todella hyvässä seurassa!

Siirryimme saman tien talleihin. Niitä oli kaksi kappaletta ja tallit olivat ihan tavalliset telttatallit, joita lämmitettiin vielä hevosille mukaviksi. Ensimmäisessä tallissa olivat kaikki orit ja niiden lisäksi jonkin verran ruunia. Toisessa tallissa olivat kaikki tammat ja lisäksi ruunia. Orit ja tammat eivät siis olleet samassa tallissa.

Vaikka talliin tuotiin ulkoa hevosia ja hevosia laitettiin jo yhdeltätoista valmiiksi yhdeltä alkavaan näytökseen, oli talleissa silti tosi rauhallista. Suurin osa hevosista söi kaikessa rauhassa ja tulivat katsomaan meitä. Yksi katseli telttatallista ulos, jokaisella hevosella oli luukku karsinassaan ulos. Täysrehut näyttivät olevan Saksasta, mutta heinät, oljet ja purut olivat Suomesta. Kysyin oljista, niin moni hevosenomistaja tykkää antaa hevosilleen purun lisäksi olkea karsinaan. Hevoset tykkäävät kuulemma syödä sitä ajankuluksi.

Apassionatan "kotimaa" on Saksa, josta käsin he tekevät esityksiä, lähinnä kuitenkin Saksassa ja naapurimaissa. Näin talvella esitys käy myös Pohjoismaissa ja ennen Suomea he olivat olleet muistaakseni Göteborissa. Edellisviikonloppu oli ollut esitysvapaa ja ryhmä oli ollut Ruotsissa ihan tavallisella tallilla hevosineen ja treenanneet siellä.

Apassionata ei kuitenkaan ole yksi tietty ryhmä, vaan hevosryhmiä ohjaajineen on kerätty eri maista. Tällä kertaa suurin osa oli Saksasta, mutta esimerkiksi temppuratsastajat olivat Tsekistä. Useammalla eri ryhmällä oli espanjalaisia hevosia ja hevoset saattoivat olla mukana useammassa esityksessä. Kiertue kestää lokakuun lopusta kesäkuun alkuun ja kiertueelle etsitään aina tarvittaessa uusia hevostaitureita hevosineen. Kauden aikana kiertue esiintyy noin 25 viikonloppuna. Apassionatassa hevosten omistajat ja esittäjät näyttivät huolehtivan myös niiden hyvinvoinnista ja valmistelusta. Esityksissä oli lisäksi mukana tanssiryhmä.

Hevoset olivat karsinoissaan hyväntuulisia ja tulivat oville tervehtimään. Kaikkia sai kuulemma kuvata, koskettaa ja rapsuttaa, teimme hevostyttöinä juuri näin! Teltoissa kävi oikeastaan vain rauhallinen heinän rouskutus vaikka osaa hevosista valmisteltiin jo esityksiä varten.

Mikä se totuus hevosten hyvinvoinnista sitten on? Minun mielestäni ne olivat ulkoisesti tarkasteltuina hyvinvoivia ja levollisia ja tottuneet tällaiseen toimintaan. Meille kerrottiin, että osa hevosista ei sopeudu ja niitä ei kiertueelle oteta.

Ovet Gatorade-areenalle avautuivat puolitoista tuntia ennen esitystä ja todella paljon väkeä alkoi tulla sisään! Itse olimme saaneet liput käteen huoltotiloissa ja saavuimme takaovesta suoraan sisälle areenalle. Ruokatarjonta areenalla oli yksipuolinen, kun vaihtoehdot olivat hodari ja lihis niin päädyimme hodariin. Olimme startanneet kotoa jo kahdeksan jälkeen, joten puoliltapäivin alkoi tulla nälkä!

Olimme saaneet ihan huippupaikat katsomosta B2! Voin ihan rehellisesti sanoa, etten ole koskaan ollut katsomassa mitään esitystä noin hyvältä paikalta! Areenalla oli taustakangas, johon heijastettiin esityksen tausta ja se oli siis vastapäätä meitä! Aivan mahtavaa!

Olin ollut Apassionatassa viimeksi suunnilleen vuonna 2007 ja silloin vaikutuin esityksestä tosi paljon! Muistan liikuttuneeni ihan kunnolla, kun esityksissä oli mukana vapaana olevia hevosia. Odotin tälläkin kertaa kovasti työskentelyä "libertynä" ja varusteetta, mutta nämä olivat harmikseni vähemmistönä tämän vuoden sisällössä. Esityksissä oli kuitenkin varmasti jokaiselle jotain!

Erityisen hyvin mieleeni jäi dressageshire joka tuosta noin vain teki laukassa väistöä! Garrochan kanssa tehtiin taitavaa työtä ja lännenhevonen näytti spinit ja toinen lassotemput. Sliding stoppeja ei kuulemma näytetty siksi, kun areenaa ei saada sitä varten sopivaksi. Temppuratsastajat tarvitsevat napakan ja jopa kovan pohjan, mutta sellaisella on mahdotonta tehdä sliding stoppia rikkomatta hevosta.

Temppuratsastajia oli neljä ja nämä laukkasivat vuorotellen villisti areenaa ympäri tehden vikellystemppuja hevosten kanssa! Friisiläiset oli koristeltu glitterillä (pakko saada) ja ne esittivät, noh, friisiläisiä!

Yhdessä esityksessä oli reilusti vapaana kulkevia hevosia, viisi ponia (söpöjä) ja neljä hevosta. Tätä oli todella mukavaa katsoa! Poneilla näytti ainakin olevan pilkettä silmäkulmassa enkä usko että esitys meni ihan suunnitelmien mukaan, mutta ainakin poneilla oli hauskaa! Esittäjä myös ihan  näkyvästi palkkasi poneja glittermekkonsa taskusta kaivamillaan nameilla. Silti nämä hevoset ja ponit eivät olleet stressaantuneita luimijoita, vaan melkein kaikilla oli koko ajan kiva ilme! Vain yksi hevonen näytti hieman nyreältä tai sitten se keskittyi todella kovasti. Jotkut naksutinkoulutetuthan ovat töissä aina korvat luimussa.

Esityksistä sai hyviä vinkkejä hevosten liikuttamiseen. On näköjään ihan ookoo ratsastaa yhdellä hevosella ja ohjasajaa toista siinä edessä! Ja jos haluaa liikuttaa kaksi rinnakkain, niin selässä voi ihan hyvin seisoskella. Samalla oma tasapaino kehittyy. Ja Laura sai hyviä vinkkejä, jos synnytyksen jälkeen satulassa istuminen tekee kipeää. Temppuratsastajat ratsastivat myös kyljellään, kyljellä ja mahan alla! Välillä kävivät ottamassa maasta lisää vauhtia.

Mietimme esityksen jälkeen, että estehyppelyä ei ollut kuin yhdessä esityksessä. Mutta se toteutettiin tyylillä, kaveri seisoi kahden hevosen selässä ja otti messiin vielä neljä muuta vapaana!

Esityksessä oli vajaan puolen tunnin väliaika.

Toisella puoliskolla esitykset olivat vielä ensimmäistäkin puoliaikaa rohkeampia! Koostamassani videossa on pätkiä lähinnä ensimmäiseltä puoliajalta ja esitysten alkupäästä, eli komeimmat temput kannattaa tulla katsomaan paikan päälle!

Apassionatassa oli taustajuonto suomeksi mutta tässä kohtaa minun on myönnettävä, etten juurikaan kuunnellut sitä. Se pyrki nitomaan esitykset yhteen, jotka kaikki kuvasivat paikkoja ja aikoja historiassa. Garrochaesityksessä ihmettelin kyllä kovasti, että ratsastajalla ei kuitenkaan ollut päällään perinteinen vaquero-asu vaan pitkä nahkatakki.

Kiinnostuitko? Lippuja huomiseen 13.00 esitykseen voi katsoa TicketMasterin sivuilta. En valitettavasti saa provikkaa lippumyynnistä, mutta suosittelen Apassionataa koko perheelle.