keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Viikko polven eturistisideleikkauksesta, missä mennään?

Neljäntenä päivänä leikkauksen jälkeen kävin tallilla. Kuomissa nastat ja kepeissä tietenkin piikit.
Koska polveni eturistisiteen leikkaus ja varsinkin siihen johtaneet tapahtumat liittyvät läheisesti Muuliin, kerron muutamalla postauksella blogissakin leikkauksesta ja toipumisesta. Olen siinä käsityksessä, että tämä on hyvin yleinen leikkaus ja lähipiirissäni on korjattu useampikin eri ristiside. Laitan kaikki tähän liittyvät postauksen tagin "eturistisiteen leikkaus" alle.

Nyt on kulunut viikko (ja yksi päivä) leikkauksesta ja polvi tuntuu välillä hyvältä ja välillä epätoivoisen huonolta. Kävelen sisällä kokonaan ilman keppejä, meillä on yläkertaan johtavissa rapuissa hyvät kaiteet ja on helpompaa kiivetä niiden avulla kuin keppien kanssa. Ulkona olen liikkunut vain vähän ja siellä kainalosauvojen piikit ja kengissä olevat nastat tulevat tarpeeseen.

Olen syväjäädyttänyt polveani kylmäkompressiolaitteella vähintään neljä tuntia päivässä. Se on sellainen aika, minkä yhdet jäät säiliössä riittävät. Yleensä olen antanut kylmähoitoa heti heräämisen jälkeen neljä tuntia ja sitten myöhemmin illalla toiset neljä tuntia. Laitteen ohjelmahan on sellainen, että se on aina puoli tuntia päällä ja kylmettää ja sitten puoli tuntia levossa.

Alla olevat kuvat on otettu 19.2. eli tasan viikko leikkauksen jälkeen. En jostain syystä saanut käännettyä toista kuvaa vaakaan.


Pari päivää sitten polveni tuntui siltä, etten uskonut että olisin vielä sairasloman lopussakaan ajokunnossa. En saanut sitä koukkuun juuri ollenkaan ja kävely oli tosi hankalaa. Tällä hetkellä olen paljon optimistisempi ja pystyn kävelemään sisällä melko normaalisti, paitsi että en voi kävelyssä suoristaa jalkaa tai varata painoa suoralle polvelle.

Sängyssä tai lattialla jalka menee suoraksi ilman kipua, mutta en saa nostettua kantapäätä ilmaan. Se olisi tavoite ensimmäisessä fyssarikäynnissä, joka on kahden viikon kuluttua eli sairauslomani jälkeen.

Lauantaina, joka oli neljäs päivä leikkauksen jälkeen, mentiin mieheni kanssa tallille laittamaan Muuli ratsuttajalle kuntoon. Minä siis seurailin tilannetta ja mieheni hoiti varustamispuolen. Varauduin ennalta ja olin laittanut polveeni tukisiteen tiukasti kiinni. Se auttoi todella paljon! Mutta myöhemmin samana iltana polvi ei tuntunut ollenkaan hyvältä. Eli tuollainen puolentoista tunnin pieni reissu ei ollut kovin fiksu ajatus neljäntenä päivänä.

Toissapäivänä, eli kuudentena päivänä leikkauksesta kävin keppien ja äitini kanssa kaupassa, eli käytännössä kepittelin perässä ja siitä polvi ei ottanut enää takapakkia.

Kipulääkkeitä otin polven takia viimeisen kerran neljäntenä päivänä, mutta jonkin verran olen syönyt Buranaa myös tällä viikolla flunssan takia. Polvi ei kuitenkaan ole mitenkään kipeä, se tuntuu vain sellaiselta "turvonneelta" kuin siellä olisi tosi iso paine sisällä. Turvotus on kuitenkin ollut mielestäni tosi lievää ja laskenut koko ajan.

Jalkaani olisi saattanut tulla myös isoja laajoja mustelmia, mutta niitä huomasin vasta tänään. Kylmäkompressiolaite on todennäköisesti estänyt niitä. Suurin mustelma näyttää tulevan nilkkaan, mihin asti kylmälaite ei tehoa. Ehkä myöhemmin mustelmia tulee lisää.

Alla olevat kuvat on otettu 20.2. eli viikko ja yksi päivä leikkauksen jälkeen. Huomasin myös mustelmat nilkassa ja pohkeen sivulla.

Tässä kuvassa näkyvät mustelmat.
Usein tulee sellainen oli että on pakko saada tämä polvi koukkuun tai venytettyä ihan suoraksi. Suoraksi venytys onnistuu ilman vihlaisuja, mutta koukku onnistuu vain 90 asteeseen asti. Fyssari kuitenkin sanoi, että suoristus on tärkeämpää, joten olen treenannut sitä enemmän.

Vaikka leikkauksesta on vasta vähän aikaa eikä minulla ole kokemusta muista polvileikkauksista, oli tämä kylmäkompressiolaite varmasti vuokransa (300e/2 vk) arvoinen. En jaksaisi pelata kylmägeelipussien tai hernemaissipaprikan kanssa. Tämä on tosi helppo kääräistä jalkaan samalla, kun katson telkkaria tai kirjoitan tätä postausta.

Ei kommentteja

Lähetä kommentti