Facebookissa oli eräässä ryhmässä juuri hyvä keskustelu ratsastajien parhaista vinkeistä talvikauteen! Minäkin olen viimein huomannut, että paskakeli on vain pukeutumiskysymys ja tässä tulevatkin omat must-have tuotteet talviaikaan.
 |
| Kyllä täällä tarkenee |
Kylmässä jäätyy aina ensin ääriraajat, eli sormet, varpaat ja pää. Kun ihmisen lämmöstä valtaosa haihtuu tietääkseni pään kautta, on pipo tärkeä. Ostin
Chia de Gracian pipon itselleni Hihssistä syksyllä ja se on ollut loistava tallipipo! Se on napakka ja pysyy hyvin päässä, kivan näköinen ja siinä on vähän blingiä. Tupsu on tekoturkista. Juuri tämä pipo ei sinua varmaankaan tee uudeksi ihmiseksi, mutta suosittelen satsaamaan napakkaan ja lämpimään pipoon. Mikään ei ole sen ärsyttävämpää kuin oikoa silmille tai takaraivolle valuvaa pipoa jatkuvasti.
Alla olevassa kuvassa on myös toinen suosikkituotteeni, nimittäin merinovillainen aluspaita. Minulla on yhteensä kolme tällaista pitkähihaista ohutta merinovillapaitaa ja ovat kyllä joka euron arvoiset! Merinovilla ei ala heti haista hielle kuten muovista valmistetut tekniset alusvaatteet, joten sitä ei tarvitse joka kerta pestä. Se lämmittää todella hyvin ja olen koko talven selvinnyt yhdistelmällä merinovillapaita + Mountain Horsen sininen toppatakki. Tallissa sisällä voin heittää takin naulaan Muulia varustaessani, niin hyvin ohutkin merinovilla lämmittää. Sama merinovillapaita on myös blogini otsikkokuvassa.
Ratsastaessa pipo on harvoin päässä (minulla ei koskaan), joten siinä on vaarana, että korvat palelevat. Ostin jo muutama vuosi sitten kokoelman ruotsalaisia
Earbagseja, jotka ovat kankaisia korvanlämmittimiä ja ne naksautetaan korvalehden ympärille. Nämä eivät varmasti sovi kaikkien korviin ja joillekin nämä tekevät jopa kipeää, mutta itse pystyn näitä käyttämään. Ovat todella kätevät myös kaupunkiolosuhteissa, jos on laittanut tukan niin kivasti, ettei pipoa voi kuvitellakaan käyttävänsä. Korvat suojaamalla pää tuntuu heti paljon lämpimämmältä. Ja näitä saa valmistajan verkkokaupasta kaikissa eri kuoseissa!
 |
| Nämä mustat minulla on tallikaapissa. Lisäksi olen ostanut samanlaiset beiget ja punaiset heppakuvioiset kaupunkikäyttöön. Vinkkinä vielä, että jos ostat Knitted-mallistosta esimerkiksi nuo hevoskuvioiset, ota kokoa isompi. Minulla on niistä S, mutta ne ovat niin "topatut", että tuntuvat hieman pieniltä ja sen takia ne on hieman haastavaa naksauttaa korvaan. |
Kun pää ja korvat on suojattu, on aika siirtyä käsiin. Pystyn itse ratsastamaan nollakeleihin asti kevyillä talvihanskoilla, mutta sen jälkeen olen tarvinnut rukkaset. Topparukkasissa tai niissä keltaisissa on kuitenkin tosi tönkköä ratsastaa, joten tilasin työkaveriltani reilu vuosi sitten
neulotut kolmensormen tumput kahdessa eri paksuudessa. Käytän näitä vanhojen kolmensormenrukkasten kuorien sisällä, villatumput pelkästään ovat liukkaat ja alttiit hajoamaan pikkusormen ja nimettömän välistä. Eivätkä ne yksistään pidä myöskään kylmää tai tuulta niin hyvin.
Esittelin lapaset jo
tässä postauksessa ja jos haluat tilata samanlaiset, niin työkaverini tekee näitä edelelleen. Yhteystiedot löytyvät postauksesta.
 |
| Kuvassa vasemmalla kuorirukkanen, keskellä tavallinen lapanen ja oikealla extrapaksu. Tänä talvena olen vain kerran käyttänyt ekstrapaksuja ja silloinkin käteni hikoili kovasti. Hikoilu ei kuitenkaan villatumpussa haittaa, koska villa lämmittää silti. Fleexevuorisessa hanskassa hikoillut sormi jäätyy pian kalikaksi. |
Kenkäpuolella luotan
Kuomiin ja niillä pääosin myös ratsastan. Onnistuin kuitenkin muutama vuosi sitten bongaamaan alelaarista myös kuvan Mountain Horsen talvirasastussaappaat, jotka ovat olleet paras ostos ikinä. Minä tarkenen näillä suunnilleen -10 asteeseen asti, jos ratsastan vain kentällä, jos taas pidän kenkiä pidemmän aikaa jalassa, on pakkasraja siinä -5 asteen tienoilla. Maastoon valitsen aina Kuomat. Kengät kulkevat mukanani aina auton takakontissa.
Kirjoitin talven kenkävalinnoista
tässä postauksessa suunnilleen vuosi sitten. Vertailin postauksessa Kontioiden, Kuomien ja Sorellien talviolosuhteita. Tänä talvena Sorellit ovat jääneet kokonaan käyttämättä, kelit ovat vaatineet enimmäkseen Kuomia.
Kengät eivät kuitenkaan pelasta jäätikkökeleiltä, joiden aikana luotan irrotettaviin liukuesteisiin. Ostin itselleni ihan uudet täksi talveksi Puuilosta ja olen ollut todella tyytyväinen. Nämä on helppo pukea ja riisua rukkaset käsissä, koska mitään solkivirityksiä ei ole. Nämä olivat astetta kalliimmat, noin 17 euroa pari, mutta ovat hintansa arvoidet ja luulen, että tulevat kestämään monta vuotta.
Housupuolella luotan Puuilosta ostamiini
Covalliero-topparatsastushousuihin ja alle puen joko tavalliset pitkät kalsarit tai merinovillaiset. Ei ole vielä ollut sellaista pakkasta, että olisin näissä palellut. Toppahousujen rinnalle valmistin myös itselleni
ratsastushameen jokin aika sitten ja olen päässyt testailemaan sitä nyt vaihtelevissa sääolosuhteissa. Hame toimii yllättävän hyvin jopa -10 asteessa ohuiden softshell-ratsastushousujen kanssa, vain tarhaa siivotessa meinasi tulla reisille vilu. Jos et huomannut sueprsuosiota saavuttanutta postausta hameen teosta,
katso se tästä. Ja jos et itse halua ommella, on postauksessa linkkejä valmistajien verkkokauppoihin. Niistä löytyy varmasti hyvä hame jokaiselle!
 |
| Topparatsarit tässä kuvassa. Kuva: Tiina Lepojärvi |
Ei kommentteja
Lähetä kommentti