Kuvat ovat viime vuoden karjakurssilta |
Jeff on yhdysvaltalainen jantteri, joka asuu nykyään Espanjassa. Hän kiertelee Eurooppaa ja pitää klinikoita karjanajosta. Tyyli on perinteinen vaquero, jonka osaan varmasti kurssin jälkeen selittää paremmin, mutta "perinteisestä" cuttingista, penningistä ja ropingista siinä, että nautoja siirrellään tosi rauhallisesti paikasta toiseen eikä nopeiden liikkeiden voimalla eroteta porukasta.
Palaan tähän uudestaan kurssin jälkeen, kun koko homman juju selviää minullekin paremmin.
No, minun piti siis mennä paikalle kuunteluoppilaaksi. Sanna kuitenkin laittoi viestiä, että joku oli perunut ja nyt olisi hevospaikka vapaana, saisin Dancerin lainaan. Ekalla kerralla jouduin sanomaan ei, koska en pystyisi perjantaina osallistumaan töiden takia. Sanna ei luovuttanut ja tällä viikolla huomasin ilmoittautuneeni lauantaiksi ja sunnuntaiksi Dancerin kanssa mukaan. En kuulemma missaa mitään, vaikken pääse vielä perjantaina selkään, koska mulla on allani todella hyvä karjahevonen. Pidän tätä lupauksena.
EselReich julkaisi muuten juuri videon YouTubessa. Siinä itävaltalainen EselReich-tallin omistaja osallistui Jeff Sandersin karjakurssille aasinsa kanssa! Videolla Jeff muuten kertoo, että jos hevoset eivät aina tykkää pyöriä kentällä niin muulit ja aasit tykkäävät vielä vähemmän, mutta kun kentälle tuodaan nautoja, niin hommasta tulee ratsullekin ihan eri tavalla mielenkiintoista ja siinä sivussa saattaa tulla hienoja väistöjä ja muita "kouluratsastusliikkeitä".
Hän kertoo myös, että pitkäkorville ei sovi sellainen, että hinkutetaan samaa juttua monta kertaa peräkkäin, vaan välillä pitää tehdä jotain muuta. Ratsastuksessa tulee siis näiden kanssa olla paljon vaihtelua.
Upotan videon tähän alle.
Jos kaikki menee nyt karjakurssilla putkeen ja Muuli on jatkossakin ihan ok ratsastaa kotona ja muuallakin, niin otan tietenkin tavoitteeksi osallistua sen kanssa kurssille vuoden päästä. En usko, että minulla olisi koskaan omaa ranchia nautoineen, eli siitä itse karjanajosta ei sinänsä ole Muulille hyötyä. Mutta ainakin se siedättyisi hyvin lehmiin (ne ovat pieni kauhistus, onneksi vain pieni) ja ainahan tuollaisella kurssilla hitsautuu entistä paremmin yhteen ratsunsa kanssa.
Sanna lupaili minulle ja Muulille myös privaattiviikonloppukurssia talven aikana. Meillähän ei ole Muulin kanssa mitään ongelmaa hurauttaa Sonkajärvelle, kunhan vain saisin pikku-e:n inssin suoritettua.
Sanna pääsi muuten kesällä tositoimiin Dancerin kanssa, kun lehmien ja vasikoiden siirrossa pari vasikkaa jäi jälkeen laumasta. Sanna kokosi Dancerin kanssa porukan yhteen ja siirsi ne yhtenä laumana uudelle laitumelle. Hän tietenkin kuvasi kaiken ja koosti niistä videon! Upotan sen tähän alle, kannattaa katsoa!
Jos kiinnostuit karjakurssista, niin kuunteluoppilasmaksua ei ole, mutta perjantain teoria maksaa 10 euroa. Naapurissa on tosi edullista majoitusta tarjolla. Kannattaa tulla vaikka päiväseltään katsomaan! Lisätietoa löytyy Facebook-tapahtumasta *klik*.
Ihana tuo karjaa ajava aasi :D Tykkään blogistasi, kiva että kerrot asioista rehellisesti. Itse olen 30v. puskaratsastaja, ja työpäivän jälkeen tehty maastoreissu on monesti päiväni kohokohta. Mukavia lenkkejä teille :)
VastaaPoistaJep, mua ei just nyt nappaa kentllä ratsastus ollenkaan :) yhden vuokrahevosen kanssa oli sama juttu, se oli hyvä maastossa niin eka vuosi menikin pitkillä maastoilla. Sit vasta alkoi tuntua siltä, että olisi kiva hienosäätää hevosen kanssa ja aloin ottaa enemmän tuntejakin sen kanssa. Muulin kanssa tulee varmasti sama fiilis jossain vaiheessa.
PoistaOlen lukenut blogiasi pitkään ja tykkään ��
VastaaPoistaMinulla on järjestyksessä toinen hevonen,ekalla vielä ratsastin mutta tämä tuli suoraan raviradoilta ja kun minullakin ikää jo 50v. Niin eipä uskalla enää niinku nuorempana (ja tasapaino katoaa),
Mutta sinä rohkaiset minua,itse en olisi sinun Muulin selkään uskaltautunut����
Mutta minun ruuna ei muuten temppuja tee mutta vauhtia löytyy ja mutkat vetää suoriksi ��
Kyllä minäkin haaveilen että vielä sillä puskaratsailen��
Olen minäkin nuorempana hurjemmilla ratsastanut, eikä tämäkään muuli olisi varmaan tuntunut "miltään" vielä kymmenen vuotta sitten. Huomaan kuitenkin ettei oma tasapainokaan ole enää siinä kuosissa kuin joskus enkä ole koskaan käynyt riittävän säännöllisesti tunneilla tai valmennuksissa, että ratsastustaitoni olisi huomattavasti tässä välissä parantunut. Parempi siis antaa osaavampien tehdä työt ja nauttia sitten vain tuloksista :) Enhän minäkään olisi tätä itse saanut koulutettua.
PoistaEtkö saisi itsekin jonkun hurjapään sinne selkään? Sellaisen joka ei vauhtia pelkää mutta osaa sopivissa määrin hillitä hevosta ja kertoa sille ettei aina tarvi mennä täysillä?