Postasin eilen jutun karjakurssilta, jolla olin mukana *klik*. Kirjoitin siihen, että suurimmalla osalla olikin kurssilla jo oma bosal mukana ja kaikki muutkin taisivat saada bosalin lainaan ainakin jollekin tunnille. Muuliprojektin lukijoille bosalin sietäisi olla tuttu, sillä Sanna käytti enimmäkseen sitä kouluttaessaan Muulia. Ostin myös oman bosalin.
Bosal liitetään westernpiireissä lähinnä vaquerotyyppiseen ratsastukseen, mutta näkee sitä jo muuallakin. Englanniksi bosalia kutsutaan yleisesti hackamoreksi, joka saattaa googlaajan sekoittaa. Englanniksi meikäläisten vipuvartinen hackamore on nimeltään "mechanical hackamore". Tässä postauksessa käytän sadepisaran muotoisesta bosalista vain nimitystä bosal ja hackamore tarkoittaa meikäläisten hackamorea, oli siinä sitten vipuvarret tai kukat.
Otin tekstin lähteeksi Saddle Mule Newsin artikkelin bosalin käytöstä muuleilla ja yhdistelin siihen muualta saamaani tietoa tästä välineestä. Ja koska muuliblogissa ollaan, kerron myös miten bosal Muulin kanssa on toiminut.
Bosalissa ja hackamoressa ei ole mitään muuta yhteistä, kuin että ne ovat kuolaimettomat. Sana hackamore tulee espanjan sanoista la jaquima, joka tarkoittaa suitsia. Bosal taas tarkoittaa espanjaksi hevosen turpaa.
Bosal onkin siis peräisin Espanjasta Etelä-Amerikan kautta Kaliforniaan muuttaneilta karjapaimenilta. Näiden karjapaimenten, vaquerojen, tyyli kouluttaa hevosia eroaa jonkin verran siitä, miksi "natural horsemanship" mielletään. Vaquerojen tyyli on opettaa hevoselle jo nuorena kaikki, mitä sen pitää oppia. Opetus tehdään ensin maastakäsin, riittävän hitaasti ja bosalilla. Kun hevonen on riittävän vanha ja sen tasapaino ja fysiikka on kestävällä pohjalla, siirrytään kuolaimiin. Näin hevosen suuhun ei koskaan tarvitse käyttää suurta voimaa, kun hevonen toimii jo jalalla ja myötää ohjan painolle kaulallaan.
Ja toki bosalilla voi ratsastaa aina, ei ole pakko siirtyä kuolaimiin koskaan.
Yhdysvaltalaisen muulilehden mukaan bosalin kaava ei toimi välttämättä samaan tapaan muulien kanssa. Sen sijaan, että muuli aloitettaisiin bosalilla ja siirryttäisiin vasta sen jälkeen kuolaimiin, ei välttämättä onnistu. Muuli olisikin hyvä aloittaa jollakin peruskuolaimella ja opettaa sille erityisen hyvin myötääminen ja pysähtyminen. Ja vasta sen jälkeen kannattaa siirtyä bosaliin.
Paikalta poistuminen, ryöstäminen eli "bolting" on muuleissa hyvin syvällä. Minä en ole ainut muulinomistaja, jonka muuli tekee sellaista.
Jossakin yhteydessä bosal tarkoittaa vain tipan muotoista turpaosaa, toisille se tarkoittaa turpaosaa ja "hangeria", eli ohutta nahkaremmiä, jolla bosal pysyy päässä ja toisille bosal on koko setti, mihin sisältyy bosal, hanger, mecate ja vielä fiador. Fiador on perinteiseen bosalsuitsitukseen kuuluva lisänaru, joka vakauttaa bosalia hieman. Muulin bosal koostuu vain bosalista, hangerista ja mecatesta.
Käydään läpi bosalin "osat".
Bosal, eli raakanahasta punottu turpaosa
Perinteisesti bosal on valmistettu nurkista löytyvistä tykötarpeista. Se on siis voitu valmistaa metallista, muovista, nahasta tai mitä nyt sattui löytymään. Nykyään aidot ja laadukkaimmat bosalit punotaan käsityönä raakanahasta. Se mahdollistaa niiden muotoilemisen ja silti ne pysyvät jämäkkänä vuodesta toiseen. Nahka on myös mukava hevosen päätä vasten.
Markkinoilla on myös muovista tai metallista tehtyjä bosaleita hieman edullisemmalla hinnalla, mutta raakanahasta punottu on paras, ja kallein. Tämä on kuitenkin sellainen varustehankinta, jonka kanssa ei kannata sniiduilla.
Bosalin paksuus kertoo sen "vahvuudesta". Ohut tuntuu hevosen päässä enemmän (kuten naruriimu vs nylonriimu), mutta remonteilla aloitetaan aina paksuimmasta bosalista. Muulin bosal on yleisin käytetty eli kokoa 5/8", eli se on viisi kahdeksasosatuumaa paksu turvan päältä. Ei Muulillakaan paksuimmista paksuin ole, tuuman paksuinen on isoin.
Bosalissa on leuan alla iso pallukka. Se toimii vastapainona turvan päällä olevalle paksulle kohdalle. Kun hevonen kulkee luotiviivalla, pitäisi bosalin olla tasapainossa. Toki oman lisäpainonsa leuan alle tuo sinne sidottu mecate.
Tässä alla on lyhyt video, mistä näkee kuinka bosal punotaan.
Mecate, eli hevosenjouhista punottu naru
Mecate on noin 20 jalkaa (6,7 metriä) pitkä naru, joka on punottu hevosenjouhista. Sen paksuuden on oltava sama kuin bosalissakin. Muulin mecate on siis myös 5/8" paksu. Mecate solmitaan bosaliin joka kerta uudestaan ja siitä muodostuu sekä ohjat että talutusnaru. Ohjien pituutta voi säätää myös selästä käsin ja jos Muulia pitää taluttaa maastossa pidempiäkin matkoja, voi ohjat säätää ihan lyhyiksi, jolloin talutuspäähän tulee pituutta.
Mecateja on myös puuvillaisia, mutta minä halusin ehdottomasti häntäjouhista punotun. Opin muuten juuri, että miksi se on niin karkea ja "piikikäs", kun ohjan painaa kaulalle, väistää ratsu herkemmin karkeasta ohjasta pois, kuin pehmeämmästä puuvillaisesta.
Alla on esittelyvideo yrityksestä, jossa tehdään mecateja käsin punomalla.
Mecate sidotaan bosaliin tietynlaisella solmulla. Siihen löytyy hyviä ohjeita YouTubessa ja tässä on Jeff Sandersin tekemä video, jossa hän solmii mecaten kahteen erilaiseen bosaliin. Toisessa on solmun päällä vako ja toisessa ei. Solmu on hieman erilainen näissä.
Hanger eli nahkaremmi korvien takaa
Bosal on hevosessa kiinni yleensä vain ohuehkon nahkaremmin avulla. Selvitin asiaa lisää ja on ihan ok laittaa bosal myös tavallisiin suitsiin. Ainakaan omassa hangerissani ei ole tarpeeksi blingiä, että pitäisin sitä hienona.
Joillakin hevosilla hanger tulee todella lähelle silmää. Siihen vaikuttaa yksinkertaisesti hevosen pään mittasuhteet. Esimerkiksi karjakurssilla Dancerin hangeriin piti solmia ohut nahkaremmi pitämään hanger pois silmästä. Muulilla sellaista ongelmaa ei ole.
Tässä kuvassa näkyy hangeriin solmittu ohut nahkaremmi. Kuva: Sabina Ede |
Bosalin koko
Bosal ei suinkaan ole mikään "one size fits all". Muulilla oli koulutuksessa käytössä koko 11½'', joka oli hieman liian iso. Tilasin Muulille siis koon 11''. Tämä koko on bosalin pituus sisäpuolelta alasolmusta turvan päälle. Muulin koko oli helppo selvittää, koska sillä oli ollut Sannan bosal käytössä ja piti saada yhtä kokoa pienempi malli.
Mitattiin bosal näin. Esimerkiksi tältä sivulta löytyy bosalien mitat tuumissa ja senteissä. Ja muutakin ohjeistusta mittaamiseen. Pituusmittahan muuttuu sen mukaan, miten bosal on muotoiltu. Se pitäisi mittaukseen kuitenkin painaa/venyttää niin, että leveysmitta bosalin sisältä leveimmästä kohdasta on 10 cm levyinen. Silloin pituusmitan saa oikeaksi. |
Bosalin sopivuutta voi vielä viilata turvan alle tulevien kieppien "wraps" kanssa. Sannan 11½'' bosal sopi muulille neljän kiepin kanssa, mutta tämä sen oma 11'' menee kahdella kiepillä. Muulin turvanympärykseksi bosalin kohdalta saatiin 53-54 cm, joten koko 11'' on senkin puolesta sille sopiva.
Bosalin hinta
Bosalin voi tilata esimerkiksi tuolta Californio Gear-verkkokaupasta, jota ylläpitää Jeff Sandersin mutsi. Kyseessä ei ole mikään edullinen tuote ja alvien kanssa bosal + mecate maksavat yhteensä noin 400 euroa. Hanger tulee aina mukana, sitä ei tarvitse erikseen tilata.
Bosalia saa toki muualtakin, mutta ihmeen usein bosalit ovat myynnissä ilman mitään mittaa ja se on sitten ihan herranhaltuun, että sopiiko omalle. Esimerkiksi Hevarilla on puhvelinnahasta valmistettua bosalia 55 eurolla, mutta mitään mittoja ei ole näkyvissä. Näistä ei myöskään aina tiedä, mitä materiaalia ne ovat sisältä, vaikka päällimmäinen kerros olisikin nahasta punottu.
Jeff Sanders on tehnyt hyvän videon YouTubeen, jossa hän kertoo bosaleista ja niiden hankkimisesta. Kannattaa katsoa, jos olet oikeasti ostamassa bosalin hevosellesi.
Bosalin oikea kohta hevosen tai muulin päässä
Bosalin oikea paikka on noin 2,5 cm verran suupielen yläpuolella. Muulien kohdalla sieraimen ja bosalin välissä saisi olla neljän sormen väli. Jos bosal on päässä liian ylhäällä ja liian napakka, ei eläimen päähän tunnu kunnolla ohjista myötäys. Jos bosal taas on liian alhaalla ja samalla liian löysä (kireyttä säädetään sillä, montako kertaa mecate pyöräytetään bosalin ympäri), ei kontrolli muuliin ole niin hyvä. Todella löysä bosal saattaa jopa ihan kävellessä liikkua sen verran päässä, että se hankaa leukaperät rikki.
Bosalin muotoilu
Muotoilen bosalia parhaillaan Muulin turvan muotoihin sopivaksi. Bosalin tulee istua turvan päältä hansikkaan tavoin ja leuan alle on solmimisen jälkeen jäätävä vielä parin sormen tila, kuten enkkuturpiksessakin. Näin bosal hieman liikkuu ohjasotteiden mukaan ja ratsu tuntee pidätteet ja myötäämiset.
Bosal muotoillaan siis aina hevoselle sopivaksi, sen takia bosal ei välttämättä sovi naapurikarsinan hevoselle. Toisaalta Sannan käyttämä bosal on käytössä hänen kummallakin hevosella ja se sopi myös muulille lisäkiepin avulla. Eli eivät hevoset nyt suinkaan kovin yksilöllisiä ole. Yleisimmin käytetyt koot ovat 11'', 11½'' ja 12''.
Bosalia muotoillaan asettelemalla sitä esineiden ympärille. Hanger sopii hyvin sen kaventamiseen. Alla on kuvia oman bosalini muotoilusta.
ensin muotoilin näin, mutta en saanut bosalia tarpeeksi kapeaksi päältä. |
Tällä tavalla sain bosalin istumaan Muulin päähän paremmin. |
Tässä kuvassa on bosal Muulilla heti paketista avaamisen jälkeen ja kuvasta näkyy selvästi kuinka paljon tyhjää turvan ja bosalin väliin jää. Skumppapullovenytyksen jälkeen bosal istui kuin hanska. |
Bosalin käyttäminen
Bosalilla ratsastetaan kahdella kädellä ihan kuolainten tavoin ja ratsastaja käyttää suoria ohjasotteita. Kun ohjista vetää, solmu bosalin alla nousee ja nenän päältä bosal laskee hieman. Sivut nousevat hieman ja koskettavat muulin poskissa olevia luita.
Bosalilla ratsastaessa on otettava ohjasta vain vähän kerrallaan ja myödättävä usein. Vetokilpailu ei johda mihinkään, tai siis Muuli voittaa sen aina. Bosalilla ei ratsasteta kädet leveällä molemmilla polvilla, vaan ohjista otetaan suoraan taaksepäin, paitsi näiden remonttitapausten kanssa. Käännöksissä annetaan ensin ohja kaulalle (neck rein) ja vasta sen jälkeen otetaan sisäohjasta. Muulin tapauksessa sisäohjaa viedään tässä tapauksessa aika leveälle ja alas, silloin se tuntee suunnan parhaiten.
Yhden ohjan pysäytyksessä vien käden kyllä selkeästi omaan polveen tai reiteen, jolloin teho on paras ja saan Muulin pään selkeästi sivulle.
Ratsujen pitäisi oppia hyvinkin nopeasti myötäämään, kun ohjista otetaan ja bosalin alasolmu alkaa painua leukaa vasten. Mutta myös ratsastajan on opittava myötäämään nopeasti kiitokseksi. Muulin koulutuksen aikana on tullut myös tilanteita, joissa sen kanssa on keskusteltu, pitkään. Bosal ei ole siinä mielessä mikään pehmeä väline, että sillä saa kyllä leuan auki jos Muuli on tosi kovasti menossa paikkaan X askellajissa "täysiä", kun ratsastajan mielestä se on äärimmäisen huono ajatus. Mutta Muulin tapauksessa periksi ei anneta.
Ja kuten sanottu, liian löysä ja iso bosal voi liikkua jo ihan käynnissä itsekseen sen verran, että se hankaa ihon auki lauan alta.
Tässä kuvassa Muulilla on liikaa "kieppejä" leuan alla, eikä bosal liiku yhtään. |
Milloin bosalia ei pitäisi käyttää
Bosal ei ole mikään jokamiehen työkalu, vaan sen käyttöön pitäisi saada kunnon opastus ammattilaiselta. Hevosen peruskoulutus tulisi olla hallussa ennen bosaliin siirtymistä. Muulien kohdalla suositellaan perusjuttujen opettamista ensin tavallisella nivelkuolaimella (kun hevoset pitäisi opettaa ensin bosalilla) ja sitten vasta bosalilla. Muulin pitäisi erityisen hyvin ymmärtää istunnan ja jalan merkitys ratsastaessa ja erityisesti "whoa", eli pysähdys. Tavallisella kuolaimella on myös mahdollist hallita ryöstävä muuli, bosalilla muulin saa haltuun vain yhdenohjan pysäytyksellä.
Jos muuli ei ole kevyt ennen bosaliin siirtymistä, oppii se nopeasti olemaan välittämättä koko kapineesta. Sen on todella helppoa puskea vastaan ja poistua paikalta bosalin kanssa. Ratsasajalla ei ole oikeastaan mitään mahdollisuuksia pysäyttää sitä. Muulit ovat pääsääntöisesti herkkiä poistumaan paikalta, kun työnteko ei enää miellytä, joten pysähtyminen pitäisi opettaa niille ensin todella hyvin.
Mutta, kun perustaidot ovat hallussa ja muuli reagoi ääneen, jalkaan, istuntaan ja painoapuihin, voi muulille laittaa bosalin päähän. Bosalin kanssa aloitetaan täysin alusta, eli pysähtyminen, kääntyminen, väistöt jne.
Sannan bosalin kanssa maastossa viimeisenä koulutusviikonloppuna. Kuva: Minttu Koponen / Aaveen.net |
Bosalin haitat
Amerikkalainen muulilehti varoittelee bosalin suurimmaksi haitaksi sen, ettei se ole jokanaisen työväline. Jos siis bosalin ottaa käyttöön, olisi hyvä saada opetusta tunti tai pari heti alussa, jotta sillä osaa ratsastaa hyvin ja hevosta kiusaamatta.
Bosal ei ole todellakaan mikään hätäjarru, joten muulille pitäisi opettaa tosi vahva "whoa". Sen pitäisi siis unissaankin pysähtyä, kun sille sanoo whoa. On suositeltavaa opettaa tämä ensin sellaisilla kuolaimilla, jolla se varmasti pysähtyy. Bosalia ei siis kannata käyttää ryöstelyyn taipuvaisella remonttimuulilla, ellei Sannan tavoin tiedä, mitä on tekemässä.
Muulin kohdalla bosaliin opettaminen pitää tehdä hitaasti ja tarkasti. Muulista olisi tarkoitus saada yhtä herkkä kuin hevosestakin, joten bosalin kanssa ei pidä ryhtyä vetokilpailuun. Saddle Mule News kertoo esimerkiksi, ettei sen kanssa kannata heti alussa yrittää päästä tasaiseen tuntumaan, ettei muuli vain opi painautumaan sitä vasten. Bosalilla siis otetaan ja annetaan ja tarkoitus on, että ohjasote on hyvin kevyt ja ratsu on pikkusormilla ratsastettavissa.
Bosal ei ole "quick fix".
Bosalin hyödyt
Bosalin sanotaan antavan muulille selkeä varuste, joka opettaa sitä kulkemaan pää alhaalla ja luotiviivalla. Kun bosalilla annetaan vuorotellen painetta ja myödätään, se saa muuliste kevyen kädelle. Bosal rohkaisee muulia kulkemaan omassa hyvässä tasapainossa, koska ohjat eivät ole koko aikaa tuntumalla. Tämän pitäisi luoda rauhallinen muuli. Ohjasotteet bosalin kanssa tulisi pitää nopeina ja kevyinä. Eli kun muuli reagoi oikein, myödätään heti.
Ja toki bosalilla myös ehkäistään suuongelmia, annetaan hevoselle aikaa parantua suun alueen haavoista ja nuorilla muuleilla bosalia kannattaa käyttää siinä iässä, kun hampaat vaihtuvat.
Hyvä muistaa
Bosalin käyttöä ennen pitäisi muulille opettaa tosi hyvä "whoa", eli että se pysähtyy äänikomennosta ja istunnasta. Bosalin kanssa pysähtymisen jälkeen on heti myödättävä ohjista, ettei veto jää päälle. Saddle Mule News varoittelee, että jo yhden pieleen menneen vetokilpailun jälkeen kaikki pitkään tehty työ voi mennä hukkaan. Ratsastaja ei saa bosalin, tai minkään suitsituksen kanssa, tasapainottaa itseään pitämällä ohjista tukea. Jos bosalin kanssa tekee näin, on tuloksena turta ja vastaan vänkäävä muuli.
Sanna kertoi, ettei bosalista saa ikinä koskaan milloinkaan sitoa muulia tai mitään hevosta kiinni, mutta Saddle mule news muistuttaa vain, että jos näin tekee, pitää bosalissa olla fiacor tai muuli voi päästä karkuun tai rikkoa hangerin.
Voiko muuli olla hyvä bosalin kanssa?
Jos muuli on jo ennestään kevyt ja hyvin liikkuva, voi siitä tulla hyvä bosalinkin kanssa. Jos muuli taas on todella voimakas ja oman tahtonsa tunteva, puskee se helposti "läpi" ja poistuu paikalta. Tällainen muuli on vaikeaa opettaa bosalille.
Jos muuli on kuolaimilla ratsastettu sellaiseksi, että se kiskoo jatkuvasti ohjia ja on tosi raskas kädelle, on se erittäin vaikeaa ellei mahdotonta opettaa toimimaan bosalin kanssa. Tällainen muuli on oppinut saamaan tahtonsa läpi eikä myötää paineelle. Tällaisen muulin kouluttaminen vie todella paljon aikaa.
Kaikista hevosistakaan ei saa toimivia bosalin kanssa ja se sama pätee muuleihin. Saddle Mule Newsin artikkelin mukaan tärkeintä on kuitenkin se, että osaako ratsastaja ratsastaa bosalin kanssa. Jos kuski on kärsivällinen ja pystyy käyttämään riittävästi aikaa muulin kouluttamiseen, hyötyy jokainen muuli sellaisesta koulutuksesta. Jos ratsastajalla taas ei ole kärsivällisyyttä edetä hitaasti eikä omaa kevyttä kättä, saa bosalin avulla muulista vain kamalan vastaanvetäjän.
Alla on video, joka kuvattiin Muulin seitsemännellä koulutusviikolla. Videolla Sanna käyttää juuri bosalia sen kanssa ja videon lopussa kertoo vielä tarkemmin bosalin käyttämisestä. Kannattaa katsoa ainakin loppu.
Vasta nyt kerkesin lukemaan tämän, mielenkiintoinen kirjoitus. Tähän kuolaimettomaan en ole ennen tutustunut sen tarkemmin.
VastaaPoista