Olen ruokkinut kissojani aina raakaruokinnalla, tai siitä lähtien kun ensimmäisen oman kissani ostin keväällä 2006. Sysäys raakaruokintaankin oli tämän kissan emän omistajan ansiota. Hän aivopesi tällaisen kitekatilla maalaiskissoja ruokkimaan tottuneen nuoren tuoreen rotukissanomistajan raakaruokinnan maailmaan, enkä ole katunut. Onhan raakaruokinta noin 100 kertaa parempaa kissan terveyden kannalta kuin sateenkaaren värinen kuivamuona.
Tuolloin meitä raakaruokkijoita oli jo paljon, osa laski "lisät" tarkkaan, osa ei. Minä en. Ostin Mirjam Nummisen kirjan "Kissallesi terveyttä ja pitkää ikää"-kirjan raakaruokinnasta, tulostin netistä lisää kissaruokaohjeita ja aloin kokkaamaan.
Alussa ostin lihoja Kennelrehulta ja Vauhtiraksulta. Tein kissoille murekkeita uunissa, jotka kuumana pilkoin ja pakastin, keitin kanaa ja katkarapuja, pakastin, leikkasin lihoja ja pakastin. Tein kissoille jopa oman ruokalistan, jossa ne saivat eri lihaa kolmesti päivässä. Kaupasta hain silakkaa, muut ostin Kennelrehulta. Mitään lisiä en tuohon aikaan antanut, mutta kissat voivat hyvin.
Jossain vaiheessa tuli taantuma ja ruokin kissoja lähinnä Latzin märkäruuilla. Silloin toinen kissamme sai myös muroja, mutta toinen oli täysin raa'alla, koska se meni ja menee edelleen ripulille teollisesta ruuasta. Se on juuri tämä, joka jo synnyinkodissaan sai pelkkää raakaruokaa. Parin vuoden jälkeen ryhdistäydyin ja nyt kissat ovat olleet raa'alla jo seitsemän vuoden ajan.
Kissojen kohdalla en puhu barffista, koska luut eivät niin isona osana kuulu kissan ruokavalioon. Broileirn siivet sellaisinaan tai kokonaisina ovat osa menyytä, mutta eivät barffn vaatimalla prosenttitasolla. Kissojen kohdalla puhutaankin siis raakaruokinnasta.
 |
| Sinkkitabletit morttelilla jauhoksi |
Olen aina koostanut kissojen menyyn ajatellen hiirtä ja sen koostumusta. Hiiressä on lihaa, karvoja, luita, sisäelimiä ja kaikkea muuta. Ostaessani lihoja, ostan siis sydäntä, sisäelinseosta ja lihaa. Karvoja en ole viitsinyt ruokaan jauhaa mukaan. Ostan näitä suunnillen siinä suhteessa, kuin kuvittelen pulskan viljahiiren niitä sisältävän. En kuitenkaan punnitse, nappaan eläinkaupan laareista fiiliksen mukaan.
Lisiä aloin laittaa kissojen ruokiin pari vuotta sitten. En hifistele niidenkään kanssa, vaan lasken, paljonko kissan tarve on ja lisään sen purkista. Lihoissakin on mukana näitä lisiä, mutta menisi liian vaikeaksi punnita kaikki eri lihalaadut, selvittää paljonko kussakin on vaikka sinkkiä ja antaa sinkkitablettia vain puuttuvan osan verran. Tällä tavalla kissa saa lisiä vähän liikaa, mutta harvassa on yliannostuksesta vaaraa.
Lisien määrät tsekkasin tällä kertaa Viiruvarpaat-blogista, jossa on muutenkin hyvää tietoa raakaruokinnasta
Mainittakoot vielä, että tämä vanhempi koko ikänsä raakaruokittu kissa oli juuri verikokeissa ja ne olivat priimaa. Mutta tämähän ei periaatteessa kerro mitään, koska on niitäkin kissoja, jotka elävät parikymppisiksi pelkällä Latzin kuivamuonalla.
En anna kuivamuonaa, koska se ei mielestäni ole missään mielessä sopivaa ravintoa kissalle. Vaikka se sisältäisi kaikki kissan tarvitsemat vitskut ja proteiinit, on se silti kuivaa. Ja koostumukseltaan kuiva ruoka ei missään nimessä ole kissalle luonnonmukaista sapuskaa. Kissa ei ymmärrä juoda tarpeeksi ja altistuu helposti munuaisvaivoille. Niiden johdosta lopetetaan aika paljon kissoja, olisi mielenkiintoista tietää korreloiko sen kissan ruokinnan kanssa.
Videoin tuoreimman lihasatsini ja koostin siitä videopostauksen YouTubeen. Saman sisällön kirjoitan tähän postaukseen, joten videon katsominen ei ole välttämätöntä.
Ja näin minun raakaruokintani tapahtuu.
Kävin ostamassa eläinlihakaupasta F-Animalista 15 kiloa lihaa suunnilleen näin:
500g rasvaista lohta
2 kg broilerin siipeä jauhettuna
3 kg lammasta jauhettuna (sisäelimet mukana)
3 kg broilerin siipeä jauhettuna
4 kg broilerin palalihaa
2,5 kg hevosen lihaa jauhettuna
= 15 kg
Koska kissani syövät lihaa yhteensä 200 grammaa päivä (25g/kissakilo ja kissat painavat yhteensä 8 kg), riittävät lihat 75 päiväksi. Sen perusteella laskin tarvitsemani lisät, eli vitamiinit, mineraalit ja omegat.
Jodi
Jodin tarve on 8 kilolle kissaa 0,176 mg/vrk (22 µg per kissakilo) eli 13,2 mg koko ajalle. Islamerin merilevässä on jodia 862 mg/kg eli grammassa on jodia 0,86 mg. Jotta saan jodin tarpeen katettua Islamerilla, on sitä annettava 15,34 grammaa. Videolla olin laskenut määrän hieman isommaksi, noin 20 grammaan. Jodin tärkeydestä kannattaa lukea Pikkupetojen blogista. Kerran laskin virheellisesti merilevän määräksi 100 grammaa 10 kiloon lihaa. Kissat ovat edelleen hengissä.
Jodin laskeminen oli minulle lyhyen matikan avulla jotenkin tosi ylivoimaista, mutta onneksi sain apua eräästä raakaruokintaryhmästä.
Rauta ja tauriini
Tarpee tulevat täyteen lihasta. Kissalle tauriini on välttämätöntä, mutta sitä on kaikessa lihassa. Erityisesti kuitenkin sydämissä. HUOM! Tauriini tuhoutuu kypsentäessä, mutta toivottavasti et muutenkaan paistele lihoja kissoille.
Sinkki
Sinkin tarve on 2 mg/painokilo/vrk (Viiruvarpaat-blogi) eli meillä kahdeksan kiloa kissaa tarvitsee sinkkiä 16 mg päivässä. Ostamissani Vidan Vahva sinkki-tableteissa on kussakin 25 mg sinkkiä, joten tarvitsen kissoille 48 tablettia. 75 päivän tarve on siis 16 mg x 75 = 1200 mg.
Kalsium
Kissan kalsiumintarve on 100mg/painokilo eli meillä 800 mg/päivässä. (Viiruvarpaat-blogi) 75 päivälle tarvitsen kalsiumia 60 grammaa. Graun Calcium Plus sisältää kalsiumia 32%, joten tarvitsen sitä noin 190 grammaa. Videota jos katsoo, niin huomaat, kuinka laskin tuon väärin ja olin laskenut tarpeeksi 60 grammaa. En nimittäin katsonut purkista valmisteen kalsiumpitoisuutta, koska arvelin sen olevan täyttä tavaraa. Lisäksi ruuassa oli jo jauhettua broilerin siipeä, jossa on myös kalsiumia, joten koko määrää ei tarvitsekaan ottaa purkista.
Psyllium
Annan kuitua siksi, että kakka tulee paremmin. Kuitua laitan ruokaan 1%, joten psylliumia lisäsin 150 grammaa. Oikeasti tuo psylliuminkuorijauhe sisältää kuitua vain 85%, mutta en ottanut sitä huomioon laksuissani.
Kalanmaksaöljy/Kalaöljy
Jos minulla on kalanmaksaöljyä, en laita ruokaan maksaa ja jos kaapissani on valmiina kalaöljyä, niin ostan eläinruokakaupasta vielä esimerkiksi broileirin maksaa.
Möllerin kalanmaksaöljyn ohjeeksi sain 0,5ml/painokilo/päivä (Viiruvarpaat-blogi) eli kahdeksaan kiloon kissaa tarve on 4 ml eli koko ajalle 300 ml. Omassa pullossani oli tosin jäljellä vain reilu puolet, eli kissat saivat tätä ruokaansa vajaat pari desiä.
Nyt älä vaivu epätoivoon, ei näiden laskeminen kovin vaikeaa ole! Jodin määrän laskeminen oli itselleni haastavinta, koska annettava määrä on kovin pikkuinen. Kun vain tsekkaa kissan tarpeet, katsoo purkista pitoisuuden ja laskee, niin määrät saa nopeasti selville.
Käytännössä
Sulatin lihoja kolme päivää jääkaapissa. Siltikin isoimmat palat olivat vielä aika jäidiä ryhtyessäni sekoittelemaan lihoja, mutta sulivat nopeasti huoneenlämmössä sen verran, että sain niitä saksilla pilkottua.
Jätin kokolihanpalat aika isoiksi, mutta kuitenkin sen verran pilkoin, että 200 gramman pussiin mahtuu muutakin.
Lisät sekoitin pienempään määrään jauhettua lihaa, tällä kertaa sekoitin ne jauhettuun loheen ja broilerin siipeen. Lopputuloksena minulla oli kaksi kulhoa, pieni määrä vitamiinihaujetta ja isompi satsi lihaa. Joskus olen sekoittanut vitamiinitkin suoraan isoon lihamäärään, mutta silloin niitä on aika vaikea saada tasaisesti.
 |
| Lisät (poislukien kalanmaksaöljy) sekoittuvat mukavasti jauhettuun loheen. |
En nytkään punnitse lisäjauhiksen määrää, mutta silmämääräisesti arvioin, minkä kokoisista kikkareista saisin sen riittämään 75 päivään. Alussa otin sitä siis lihapullan kokoisen kikkareen ja lopussa enää sormenpään kokoisen. Näin se vaan menee.
Lihat pakkaan kertakäyttöisiin litran pakastepusseihin. Isokätiselle suosittelen lämpimästi kahden litran pusseja. Kun kahmaisen kourallisen lihaa, on se aika tarkkaan 200 grammaa, mutta punnitsen pussin silti vaa'alla ennen solmimista. Pussit ovat painoltaan 190-210 grammaa, eli keskimäärin 200.
Enhän voi mitenkään taata sitä, että pussit olisivat koostumukseltaan täysin identtisiä. Toisiin tulee enemmän jotain lihaa kuin toisiin ja lisien määräkään ei ole täydellisen identtinen. Uskoisin kuitenkin, että saanti tasaantuu viimeistään kahden viikon välein.
Kissat saavat myös ihan kaupasta lihaa sillointällöin. Esimerkiksi katkarapuja herkkuateriana, broilerin siipiä maustamattomina, silakoita, possun kieltä jne. Sitten ne saavat toki myös jauhelihaa ja kanaa, jos olemme itsellemme tekemässä ruokaa. Ja toinen saa välillä teollistakin yhden annospussillisen.
Lihapussit kannattaa painella litteiksi, koska silloin ne sulavat jääkaapissa nopeasti ja vievät pakkasessa vähemmän tilaa. Meillä vie 15 kiloa lihaa reilun pakastelokerillisen, el vajaat kaksi lokeroa jää vielä ihmisruuille pakastimessa. En jemmaile pussittamattomia lihoja koskaan pakkasessa, vaan ostan eläinruokakaupasta aina koko satsin kerralla.
Kissat saavat pussista kolmesti päivässä. Paitsi jos ovat supernälkäisiä niin voidaan jo illalla avata seuraavan päivän pussi. Meillä ruokitaan kolmesti päivässä.
 |
| Lihapussit menossa pakkaseen |
Kissojen sheissen määrä on hyvin vähäinen eikä paska haise pahalta. Tai siis haiseehan se paskalta, mutta ei kuolemalta. Huomaan kyllä heti, jos toinen on saanut teollista yhden aterian, paskan määrä on kolminkertainen raakaruokittuun kissaan verrattuna. Saahan kissa siis paskoa, mutta tuo kertoo sen, paljonko teollisessa ruuassa on sellaista höttöä, jota kissa ei tarvitse ollenkaan.
Raakaruokittujen kissojen ei pitäisi juuri koskaan juoda vettä, koska ne saavat melkein kaiken tarvitsemansa veden ruuasta.
 |
| Sellaiselta kerran syödyltähän se näyttää |
No olihan siinä vähän salatiedettä mutta ei tarvitse olla
Ajattele, jotkut saa kissansa pidettyä hengissä Kitekatilla eivätkä edes mieti, että tekevät jotain väärin! Lisätön raakaruoka ei vaan voi olla huonompi vaihtoehto. Se on mahdotonta.
Jotkut pitävät kissansa hengissä kuivamuonilla, vaikka silloin pitäisi elsujen jo koputella oven takana. Se on vähän sama kuin ruokkisi lapsensa pelkillä hamppareilla tai hevosensa pelkällä Greenlinella. Pysyyhän nekin hengissä, mutta ei ravinto kovin luontaista tai terveellistä ole.
Ajattele kissaasi. Jos se nyt elää vaikka laadukkaillakin kuivamuonilla, heitä he helvettiin ja osta tilalle lihaa. Voi olla että alkuun joudut mortteloimaan päälle kuivamuonahippusia, että kissat suostuvat syömään, mutta kyllä ne siitä oppii. Kuivamuonassahan on vielä sellainen vittumainen ominaisuus, että kissalle jää himo sitä kohtaan. Se on hiilaripaskaa ja kissalle iskee viekkarit, kun hiilarintulo loppuu.
Lisäys jälkikäteen blogitekstiin: Videolla kerronkin jo, että on turvallisinta pitää laadukkaat täysravintomärkäruuat kissan ruokavaliossa ja antaa niitä puolet ja lihoja puolet. Tässä tapauksessa lisiä ei tarvitse enää purkista lisätä.
Kissa on 100% lihansyöjä, se ei todellakaan tarvitse riisiä tai perunaa ruokavalioonsa. Se kaikki tulee paskana toisesta päästä ulos eikä tee hyvää kissan terveydelle.
Korjataan vielä vähän vääriä uskomuksia
- Raksut eivät ehkäise tai poista hammaskiveä. Sitä ehkäisee parhaiten broilerin siivet, possun kieli ja muut isot palalihat, joita kissa joutuu oikeasti jyystämään
- Kissasta ei tule verenhimoinen peto saatuaan lihaa
- Kissalle syötettävän lihan voi ihan hyvin kerran sulattaa ja sitten pakastaa
- Kissa ei voi saada kaupassa myytävästä kanasta salmonellaa (koska siinä ei ole salmonellaa), eli kanaa ei tarvitse kypsentää.
- jos kissa kuitenkin sattuisi syömään salmonellalihaa, sille ei käy mitään, koska sen ruuansulatus handlaa salmonellan
- Broilerin siivet pitää antaa raakana
- Kypsennys tuhoaa kaikista lihoista paljon vitskuja, eli kissojen takia lihoja ei pidä kypsentää
- Kuivamuonaruokinta altistaa virtsakiville, koska kissa ei juo tarpeeksi ja pissa muuttuu liian happamaksi. Yleensä vääriin paikkoihin pissaava kissa on joko leikkaamaton tai sitten sillä on virtsakiviä ja se pitäisi heti viedä eläinlääkäriin.
Oikeaa tietoa (ei mututietoa):
Kissojen raakaruokinnan lautasmalli (Milla Ahola&Sari Toivola)Kissojen ravitsemukselliset tarpeet ja raakaruokinta, Katariina Koskela. Hamkin opinnäytetyö.
Pikkupedot-blogissa on paljon hyvää tietoa raakaruokinnasta
NRC:n ravintoainesuositukset kissalle (englanniksi)
Mitenkä virtsakidekissojen kohdalla? Eläinlääkärin mukaan ei saa syöttää mitään muuta kuin pissaruokaa. Oireilevat applawsinkin märkäruuasta joka on lähinnä sitä lihaa vain.
VastaaPoistaJoskus luin, että raakaruokinta sopisi kidekissoillekin, mutta toisaalla sitten on ehdoton kielto. Eivät nämä kyllä ole sairastuneet jos pari kertaa viikossa saavat jauhelihaa tai kanaa.
Mä itse henkkoht syöttäisin kidekissalle niitä lääkeruokia märkäruokina, mutta en missään nimessä kuivamuonan muodossa. Ja siitä itse henkkoht siirtyisin lisäämään raakaa ruokavaliossa ja vähentämään sitten suhteessa sitä lääkeruokaa esimi 50/50.
PoistaMeillä tämä vanhempi kissa sai kerran näyttelyn tuliaisena virtsavaivoja. Se alkoi rampata hiekkiksellä tehden sormenpään kokoisia pissoja. Vein sen tietenkin heti samana päivänä eläinlääkäriin ja siellä oli kiteitä. Sain ohjeeksi syöttää sille RIISIÄ ja pelkkää lääkeruokaa sen loppuelämän. Mukaan sain antibioottikuurin. Syötin antibioottikuurin loppuun ja vaiva meni sillä ohi, ruokavalioon en tehnyt muutoksia. Tästä on kuusi vuotta aikaa, eikä vaiva ole uusiutunut.
Merkittävää tässä on varmasti se, että mistä virtsakiteet ovat alunperin tulleet ja hoitaa syytä eikä seurautta. Mutta en mä tässä lähtisi eläinlääkärin kanssakaan tappelemaan. Mutta en mennyt toise sille, joka käski syöttää kissalle riisiä.
1. "Kissojen kohdalla en puhu barffista, koska luut eivät niin isona osana kuulu kissan ruokavalioon. Broileirn siivet sellaisinaan tai kokonaisina ovat osa menyytä, mutta eivät barffn vaatimalla prosenttitasolla. Kissojen kohdalla puhutaankin siis raakaruokinnasta."
VastaaPoistaKissojen kohdalla BARF on barfia. Koirien kohdalla barf on barfia. Molempien kohdalla se on typerää ja kehnoa ruokintaa. Molemmat voi myös ruokkia raa-alla, mikä taas on se optimaalinen. Kohdelajin kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. t. terminatsi
2. Lisätön raaka on tarkalleen yhtä huono vaihtoehto kuin pelkkä raksu. Jos haluaa syöttää fiksummin kuin raksuja, mutta ei miettiä lisiä voi joko
a. syöttää pelkkää täysravintomärkää
b. syöttää noin puolet täysravintomärkää ja puolet lihaa
c. syöttää noin kolmanneksen täysravintokuivaa ja kaksi kolmannesta lihaa
lisät on joka tapauksessa tärkeitä ja niiden puutteesta voi tulla ihan yhtä pahoja ongelmia, kuin viljaraksujenkin syöttämisestä. Immuunipuolustuksen heikkeneminen, näön heikkeneminen, luiden haurastuminen, kilpirauhasen vajaatoiminta yms on ihan yhtä ikäviä, kuin virtsakivet tai munuaisongelmat.
Ootko sä laskenut ton kalanmaksaöljyn A:n vai D:n mukaan? Vai omegoiden?
ps. tauriinin kanssa on yleensä hyvä huomauttaa, että sitä tuhoutuu reippaasti kypsentäessä, minkä vuoksi liha on oikeasti parempi antaa raakana tai hakea tauriini purkista.
Kiitos pitkästä kommentistasi! Barf ja raakaruokinta ovat toisille synonyyit ja toisille eri asioita tarkoittavat termit (minulle ne tarkoittavat siis eri asiaa). Ajatukseni tuossa kohtaa oli se, että kun joku koiraihminen syöttää koiralleen 40% luita, ettei tekisi sitä samaa kissojen kohdalla.
PoistaLisättömästä liharuokinnasta olen kanssasi eri mieltä. Ajattelin blogini lukijoiksi eniten henkilöitä, jotka syöttävät tyytyväisenä Kitekattia ja Latzia sateenkaarenvärisinä nappuloina. En pidä niitä sisältönsä puolesta täysravintokuivana ja niiden rinnalla lihaton märkäruoka on parempi vaihtoehto, mutta ei suinkaan paras vaihtoehto.
Noissa märkäruuissakin, laadukkaissakin, sisältö vaihtelee, eikä niissäkään ole "täydelliset" ravintoaineet, eli nekin vaatisivat oikeastaan purkista vielä lisää kylkeen. Onneksi kissan elimistökin pystyy korvaamaan puutteita, jonkin aikaa.
Katsoin kalanmaksaöljyn määrän Viiruvarpaiden blogista.
Kiitos tauriinihuomautuksesta, lisään sen vielä postaukseen vaikkei tämä käsitellytkään kypsien lihojen antamista. Korostan vielä kohtia, jossa kerron, että liha kannattaa aina antaa raakana.
Laadukkaissa täysravintomärkäruuissa on lisät laitettu jo tehtaalla purkeista, ei niitä yritetäkään kokonaan lihasta ja elimistä saada. Kannattaa lukea hieman tutkimuksia siitä, mitä puutosoireita ja -sairauksia liian vähäinen ravinteiden saanti voi aiheuttaa.
PoistaKissan elimistö sietää puutteita kyllä jonkin aikaa. Mutta vain jonkin aikaa. Ihmisten rohkaiseminen heittämään täysravinnot pois ja ruokkimaan pelkällä lihalla on kuitenkin a. typerää b. vaarallista.
Latzit ynnä muut ovat kyllä täysravintokuivia kun katsoo niiden sisältöä vain vitamiinien ja kivennäisten osalta. Ei sateenkaariraksujen ongelma ole se, että niistä puuttuisi jotain, vaan kuten itsekkin sanoit: ne ovat kuivia. Ja niissä on valtavat määrät liikaa hiilihydraatteja, jotka taas ovat haitallisia kissalle.
Mainitsinkin jo videolla siitä, että on turvallisinta syöttää puolet täysravintomärkäruokaa ja puolet lihaa, jolloin lisät saa kokonaan "unohtaa".
PoistaToivon, että jokainen eläimenomistaja tutustuu itsekin aiheseen ja tekee päätelmät luettuaan tietoa useammasta eri lähteestä. En kuitenkaan osannut ottaa huomioon sitä, että joku voi tämän tekstin lukea kuin raamattua. Lisäsinkin kommenttisi jälkeen vielä yhden kappaleen:
"Lisäys jälkikäteen blogitekstiin: Videolla kerronkin jo, että on turvallisinta pitää laadukkaat täysravintomärkäruuat kissan ruokavaliossa ja antaa niitä puolet ja lihoja puolet. Tässä tapauksessa lisiä ei tarvitse enää purkista lisätä."
Mutuna sanoisin, että isoin ongelma siinä, miksi ihmiset eivät lähde raakaruokintaan mukaan on se, että asiasta on tehty kovin vaikeaa. Postauksessani yritän yksinkertaistaa sitä. Ja jos vaikka alussa lähtee liikkeelle vain siitä, että saa kissansa syömään erilaisia lihoja, voi hetken päästä alkaa laskea lisien määriä. Kuten sanoitkin, kissa pystyy jonkin aikaa elämään "puutteellista" elämää. Tässä kohtaa rohkaisisin ihmisiä aloittamaan raakaruokinnalla ilman lisiä ja lisäämään niitä sitten pikkuhiljaa mukaan kun kokemusta ja tietoa on enemmän. Jos heti lähtee Excelin kanssa laskemaan kaiken täydellisesti, toteaa homman liian vaikeaksi ja lopettaa. Olen itselin rakennellut joskus Exceliä, mutta sen kanssa menin täysin solmuun. Täysellisen ruokinnan rakentaminen pelkkien lihojen varaan on mahdotonta.
Oletko kokeillut kissoillesi kokonaisia ruokaeläimiä ja jos millaisen vastaanoton ne ovat saaneet?
VastaaPoistaMeillä talouden fretit ovat nyt kaikki raakaruualla ja itsekin välillä pohtii noita lisiä, että mitä olisi hyvä antaa ja kuinka paljon. Ja seuraan useampaa koti- ja ulkomaista raakaruokintaryhmää saadakseni uusia ideoita miten hioa tyttöjen ruokavaliota. Sitä kun kuitenkin pyrkii siihen että ruuasta tulisi mahdollisimman monipuolisesti kaikkea, mutta se tekee samalla laskemisen vaikeaksi. Kun meilläkin tarjottavat ruuat vaihtelevat päivittäin. Mutta toisaalta en kyllä liiemmin stressaa aiheesta, kun tällä hetkellä lauma saa muun ruuan ohella kokonaisia hiiriä vähintään 1-2 kertaa viikossa, ja muita kokonaisia/kokonaisina paloiteltuja ruokaeläimiä myös vähintään 1-2 kertaa viikossa. Eli sen myötä kaikki eri elimet ovat kyllä ruokinnassa säännöllisesti mukana. Etenkin kun myös muina päivinä nuo saavat sitten välillä kokonaisina jauhettuja ruokaeläimiä ja valmiita raaka-aterioita. Loppuaika mennäänkin sitten frankenprey linjalla ja sitä koittaa laskea luullista lihaa, lihaslihaa (mukaanluettuna sydämet) ja elimiä suunnilleen oikeassa suhteessa. Mieluusti sitä kyllä kasvattaisi kokonaisten ruokaeläinten osuutta nykyisestäänkin, mutta yksi hankaloittava tekijä on hinta, kun kauloja, sydämiä, reisilihaa yms. löytää helposti 2,4-4,5€/kg ja hiiret tahtovat olla halvimmillaankin sen 45€/kg. Enkä laskisi noita tukkuhiiriäkään välttämättä yhtä täyspainoisiksi aterioiksi kuin luonnossa elävät hiiret.
Olen ostanut pari kertaa hiiriä ja pinkkejä. Hiiriä eivät syöneet, leikkivät kyllä, mutta eivät syöneet. Kun ostin rotan pinkkejä, oli meillä silloin vielä kolme kissaa. Kaksi vain leikki, mutta yksi rouskutti menemään. Olin ostanut jokaiselle oman. Laskin joskus, paljonko tarvitsisin tilaa ja laatikoita, että voisin kasvattaa kissoille hiiret omasta takaa. Ei ihan vierashuone riittänyt, jos tarvitsen kaksi pulskaa hiirtä päivässä per kissa. Vaikka hiiret lisääntyvätkin kai kovaa tahtia. Ja on niissäkin kuluja ja hoitamista. Olen Facebookissa ruokaeläinryhmässä, mutta tosi vähän sielläkään on mitään myynnissä, ainakaan alle 100 kilometrin säteellä. Ostaisin mielelläni ison pussillisen isoja rotan pinkkejä pakkaseen, eläinkaupassa nekin taisivat olla euron kappale.
PoistaTipuja en ole kokeillut, niissä ei paljon mitään syötävää olekaan. Kissoille ne ovat kuitenkin tietääkseni tosi mielekästä virikettä, leikkivät niillä mielellään.
Huhu, tällaisen maallikon korvaan kuulostaa tuollainen ruokitseminen kyllä juuri siltä salatieteeltä! :D
VastaaPoistaMeillä on kaksi maatiaiskissaa ja ne saavat elää hyvinkin vapaasti. Pääsevät ulos/sisään milloin haluavat ja liikkumalääniä ei ole rajoitettu. Joskus tekevät monenkin päivän retkiä yhdessä. Vapaana kun liikkuvat, syövät ne paljon myyriä ja hiiriä jne. Eli hyvin luontaista ruokaa. Niiden lisäksi aina on tarjolla kuivaraksuja ja pyytäessä märkäruokaa. Ne saavat myös jauhelihaa+kalaa+kanaa ynnä muita lihoja muutaman kerran viikossa. Ikinä ei ole sen enempää ruokintaa mietitty vaan aina annettu sitä mitä on tarjolla ja näin on hyvin pärjätty. Tällä hetkellä toinen kissa kohta 18v ja edelleen kuin nuori poika. Eläinlääkäri tsekkas sen pari viikkoa sitten muiden meidän eläinten tarkastuksen yhteydessä ja sanoi että harvoin on nähnyt näin tervettä ja hyväkuntoista tämän ikäistä kissaa. Myös toinen kissa oli erinomaisessa kunnossa. Oli sitä mieltä, että tämä on sen ansiota, että kissat ovat saaneet elää näin luonnollista elämää ja saaneet niille luontaista ravintoa. Samaa mieltä olen myös minä. Ruokavaliota yhtä tärkeänä, ellei jopa tärkeämpänä pidän sitä, että kissat saavat päästä ulos luontaiseen ympäristöönsä ja metsästää ruokaansa. Voi kun jokainen kissa saisi sen mahdollisuuden.
Olet ihan oikeassa ja olen samaa mieltä, maalla vapaasti ulkoileva ja hiiriä ja pikkulintuja syövä kissa on ehdottomasti tervein mitä on, ja silloin on ihan sama onko kupissa Kitekatin raksuja vai mitä, kun kissa kuitenkin syö aika paljon sitä tosi luontaista ravintoa luonnosta.
PoistaMeillä kun on vain tarhassa ulkoilevia kissoja, jotka joskus ja jouluna syövät päästäisen (vain sisäkissat erehtyvät syömään päästäisiä), niin pitää miettiä vähän tarkemmin.
Kun nyt uskalsin postauksessa kertoa, etten ole kissoille antanut lisiä kuin vasta muutaman vuoden, uskallan ehkä kertoa senkin, että jos muuttaisimme täysin maalle, saisivat nuokin ulkoilla vapaana. Paljon liikuntaa ja hyvä ravinto takaa kissalle pitkän elämän. Sisäkissa ei koskaan liiku niin paljon kuin maalla asuva vapaasti ulkoileva kissa liikkuisi.
Meil ei kissa koske lihaan.. joulukinkkua söi kyllä, mutta muuten vaan viskoo pitkin lattioita ja leikkii, eikä syö. Se vetelee vaan raksuja, on koitettu kaikkia mahollisia ruokia, mutta hänen korkeutensa on päättänyt elää raksuilla :D Niissä kyllä ostetaan viljatonta ja lihaa yli 85%. Juo (ja leikkii vedellä) kovasti.
VastaaPoistaJep, näitä kissoja on kai aika paljon, jotka ennemmin tappavat itsensä paastolla kuin syövät lihaa. Olen siinä mielessä ollut tosi onnekas, että kaikki kissani ovat saaneet lihaa jo pentukodissa ja olen siitä jatkanut liharuokavaliolla. Muuten täälläkin olisi voinut olla pitkä tie saada nuo syömään lihaa.
PoistaMinäkin ruokkisin kissani mielellään raakaruualla, mutta meillä tuo kissanperkele ei suostu syömään kuin harvoja ja hyvin tarkkaan valittuja ruokia. Aikani yritin tarjoilla ties ja mitä, mutta tuo varmaan näännyttäisi itsensä nälkään enemmin kuin muuttaksi ruokailutottumuksiaan vaikka kaikki konstit maan ja taivaan väliltä testasin. Raakana meillä maistuu tasan pakasteseiti ja paistisuikaleet. Kaikki muu syljetään kupista pois. Tosin minähän olen tuon kissan neljäs omistaja jo (ja viimeinen, minulta tuo miniperkele ei lähde kuin hautaan) joten luovutin tämän taiston ja tulin siihen tulokseen ette syö mitä syöt, tärkeämpänä pidän sitä että tämä tapaus saa onnellisen loppuelämän. Tosin jos joskus vielä lisää kissoja tulee niin niitä varten pistän nämä jutut korvan taakse!
VastaaPoistaHei seiti ja paistisuikaleet on ihan ok! Jos multa kysytään (kerron vaikkei kysytä) niin antaisin niitä ihan huoletta puolet sen safkasta, jos vain maistuvat. Meillä molemmat kuuluu säännöllisesti noiden ruokavalioon myös. Siksi en itse seitiä halua syödä kun miellän sen vain kissanruuaksi.
PoistaHei!
VastaaPoistaEksyin tänne kissapuolelle, vaikka itselläni onkin koiria. Monesti varsinkin uusien koiranomistajien keskuudessa olevan vallalla outo ajatus koirasta jonkinlaisena merkkituotteena, johon voi laittaa vain sen ja sen merkkiselle ja ikäiselle koiralle tarkoitettua tehtaassa valmistettua roturuokaa, ja ruokaa on vaihdettava ikäkausien mukaan...tai muuten koira menee rikki, kasvaa epänormaalisti tms. Monilla on hillitön luottamus eläinruokavalmistajien tietoon, taitoon ja hyvään tahtoon. Ei tajuta, että eläinruokien valmistus ja myynti on bisnestä. Tuotteista pitää saada mahdollisimman hyvä voitto, ja raaka-ainekulut on pidettävä mahdollisimman pieninä, joten esim. proteiinin laatu on heikkoa. Monet ovat todella epävarmoja, vaikka nykyään tietoa on hyvin saatavilla, kun vähän vaan viitsii vaivautua etsimään.
Minusta ihmeellisintä on, että lapset osataan ruokkia niin, että ne kasvavat aikuisiksi ihan sujuvasti, mutta koiralle/kissalle ei uskalleta antaa sille luontaisesti sopivaa lajinmukaista ravintoa, lihaa. Monet eivät tunnu tajuavan/tulevan ajatelleeksi, että koira/kissa on eri eläinlaji kuin ihminen. Varsinkin kissan kohdalla tämä korostuu hiilihydraattien kohdalla. Kissa on ihan puhdas lihansyöjä, jolle tulee ongelmia hiilihydraateista. Tätä ihmisten on todella vaikea tajuta. Koiraakaan ei tarvitse kauan katsoa, kun jo tunnistaa lihansyöjän piirteet. Jo hampaisto kertoo millaista ruokaa suuhun on tarkoitus laittaa. Eihän hevosellekaan kukaan syötä lihaa, miksi ihmeessä kissat ja koirat söisivät viljaa?
Nykyään lemmikille annettavan ruoan on oltava pussissa ja pakkauksessa, ja siinä päällä on luettava mielellään ihan rotua myöten määritelmä mille elukalle kyseistä ruokaa voi antaa. Sitten mittaillaan mittalusikalla grammoja ja kirjoitellaan koirapalstoilla, että "Apua!!! Tietääkö kukaan paljonko painaa sen ja sen ruokamerkin nappula/dl. En uskalla antaa koiralle ruokaa! Mitä, jos annankin 10 grammaa liikaa!!! "
Olen ruokkinut omat koirani raa'alla jo kymmenisen vuotta. Oli taas kerran hämmentävää kuulla eläinlääkärin suusta ripulikoiran ellikäynnillä kehotus ostaa Hill'sin maissipurkit mukaan ja syötellä niitä potilaalle. Kyseessä oli kuitenkin koira, joka ei ole koskaan syönyt nappulaa eikä muutakaan teollista viljamössöä. Vaikeaa kuvitella, että maissimössö olisi sulanut ripuloivan koiran suolistossa jotenkin erityisen helposti, koira kun ei ole saanut hiilihydraatteja juuri lainkaan.
Kiitokset koiraihmistäkin kiinnostavasta blogista... tosin hevoset ( ja MUULIT! ) kiinnostelevat myös :-)
Olen ihmetellyt itsekin Royal Caninin roturuokia. Samaa paskaa eri pusseissa. Muutenkin RC on aika keskivertoa sapuskaa, jolla on erittäin kallis hinta. Oma koirani söi aikoinaan Jahti&Vahtia, siinä oli paljon korkeampi lihapitoisuus ja halvempi hinta. Lisäksi se sai lihaa ja luita, mutta pakko myöntää että kun samaan aikaan kissat olivat raakaruualla, joutui koira tyytymään kuivamuonaan.. Uskottelin itselleni, etteivät hiilarit olleet ihan niin pahoja koirille kuin mitä ne ovat kissoille.
PoistaEläinlääkärien ravitsemustiedon taso ihmetyttää kyllä välillä. Niinkö hyvin eläinruokamerkit saavat itsensä eläinlääkäreille myytyä? Vai saako klinikka kovinkin isot katteet myymistään lääkeruuista? Eniten ihmettelen itse sitä, miksi munuaisvaivaiselle myydään raksuja munuaisten hoitoon.. Eikö siinä kohtaa voisi siirtyä märkäruokaan, kun kissa juo lähtökohtaisesti liian vähän?
Muutama kommentti vanhaan ketjuun ja keskusteluun munuaissairaan koiran omistajana. Puhun nyt munuaisten vajaatoiminnasta, en virtsakivistä/-kiteistä. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiaa ja hoitokin on hyvin erilaista.
VastaaPoistaMunuaisten vajaatoiminnan oireet koirilla ja kissoilla ovat hyvin samantapaiset (lisääntynyt juominen, huonontunut ruokahalu, oksentelu ja yleiskunnon lasku). Hoitolinjatkin ovat samantapaiset: proteiinin määrän rajoitus, saatavan proteiinin sopivuus (vähän munuaisia rasittavia aineenvaihduntatuotteita) sekä tiettyjen vitamiinien ja hivenaineiden rajoittaminen. Lisäksi voidaan käyttää tukihoitona mm. verenpainelääkitystä. Sekä kissoilla että koirilla juomisen tarkkailu on usein herkin kotona käytössä oleva tilanteen mittari, laboratoriokokeet kertovat sitten tarkemmin munuaisten tilanteesta.
Käytännössä munuaistenvajaatoimintadiagnoosi tarkoitti meillä raakaruokitun koiran siirtymistä teolliselle ruualle, koska käytännössä munuaisille sopivan ruokavalion koostaminen osoittautui todella haastavaksi ja tietoa oli saatavilla todella niukasti. Vaihtoehtona käytännössä oli kuivaruoka tai märkäruoka, joista jälkimmäinen olisi tullut ainoana ruokana todella hintavaksi. Siksi koirani syö tänä päivänä pääasiassa kuivaruokaa, jossa ensimmäinen (ja ainoa) liharaaka-aine on ainesosalistassa kuudentena.
Eläinlääkäriasemat saavat huomattavan katteen noista "lääkeruuista". Esimerkiksi oman koirani ruokasäkki (n.13 kg, en nyt muista) maksaa Zooplussalla reilut 70 euroa ja paikallisella eläinlääkäriasemalla n. 120 euroa. Tuskin Zoopluskaan sitä tappiolla myy. Toki Zooplus ostaa isompia satseja ruokaa ja varastot ovat Saksassa eivätkä täällä periferiassa. Silti moinen hintaero on huima. Koira on syönyt tasan kaksi parin kilon pussia eläinlääkäristä ostettua ruokaa: ensimmäisen pussin ja kun halusin kokeilla toisen merkin ruokaa.
Mutta tästä tietoiskusta huolimatta olen sitä mieltä, että terveen eläimen ruokkiminen luonnollisella ruualla ei voi olla missään nimessä väärin. Jahka tuosta mummokoirasta aika jättää, seuraava koira tulee myös syömään raakaa lihaa, joko pelkätään tai yhdessä kuivaruuan kanssa.
Mua nyt vaivaa tuo että ostaa pakastelihaa ja siihen sekoittaa ainekset. Eikös se ole sulanut. Sitten pakastaa uudelleen annoksissa se sulaneen lihan?
VastaaPoistaJuuri näin. Jokainen tietty päättää itse miten toimii, mutta mä sulatan, pussitan ja pakastan uusiksi. Näin toimii moni kissojen raakaruokkija, kun on mahdotonta syöttää 5kg lihaköntti kerrallaan. Ja toisaalta moni raajaruokkija ostaa tämän takia vain ruokakaupan lihaa ja syöttää paketin kerrallaan.
PoistaMinä itse en näe ongelmaa lihan uudelleen pakastamisessa, kun kyse on kuitenkin eläimille tulevasta lihasta. Tiedän myös, ettei ostamiani lihoja ole ennen minulle tuloa pakastettu kuin kerran. Valitsen runsaasti kokolihoja siksi, että ne kestävät sulattamisen paremmin eivätkä ala pilaantua niin nopeasti.
Ruokin sakemanni me raakaruoalla. Nyt kissat.
VastaaPoista