Muulin 13. viikko koulutuksessa (läpimurto ratsautumisen jälkeen seisomisessa)

Sanna ehtikin jo vieraskynäillä viime viikon fiiliksistä tässä postauksessa, mutta hän laittoi minulle myös videoklippejä ja kuvia viikon ajalta.

Muulin Flex Hoof Bootsit saapuivat Vainikan aitalta viikon lopussa MUTTA ilman tilaamiani nastoja! Muulin maastoon siirtyminen lykkääntyi siis viikolla, koska nastat lähtivät postiin vasta pääsiäisen jälkeen. Olin siis tilannut ne kyllä, mutta ne puuttuivat paketista.

Sannan ensivaikutelma bootseista keittiön pöydällä oli, että "todella ison näköiset", mutta jalkaan vedettyinä ne olivatkin ihan sopivat.

Flex 100

Samalla, kun kaivoin kovalevyltä kuvia videoproggiksiin, löysin kuvakansion, jossa olen ottanut Muulista erilaisia mittoja kesällä. Olin mitannut sen ympärysmitaksi silloin 171 cm ja Sannan kanssa mitattiin se 175 cm kokoiseksi. Tokikaan mittauskohta ei ole varmaan ollut täysin sama, mutta hyvä olla jotain lukuja  ylhäällä.

Googlasin myös erilaisia vaakavaihtohetoja Muulin punnitsemiseen (ettei tarvitse aina ajaa klinikalle) ja logistiikan käyttämä lavavaaka olisi paras vaihtoehto, jos sellaisen siis saisi jostain mahdollisimman ilmaiseksi.

Toinen vaihtoehto on ajaa ensin Muuli kyydissä kaatopaikalle, punnita traileri, viedä Muuli kotiin ja ajaa kaatopaikalle tyhjän trailerin kanssa. Mieheni ehdotti tätä, toivoi varmaan, että Muuli jäisi kaatikselle samalla reissulla.

Kuva kesältä 2017

Koska nastabootseista puuttuivat nastat, ratsasti Sanna pääsiäisenä vielä kentällä. Muuli teki hienon sliding stopin eikä välittänyt yhtään, vaikka Sanna hyppäsi alas heilauttamalla jalkansa etukautta. Mä tulen hevosilta aina alas sillä tavalla, jos siis hevonen on asian kanssa sujut. Muuli oli.

Accidenttikin kävi, kun Muuli ratsastuksen alussa otti ritolat Sannan kerätessä ohjia molempiin käsiin. "Sain sen heti ympyrälle, mutta sit tuli sellanen ahaa-elämys, että onko se voinut reagoida niihin käsiin jotenkin, kun ohjia kerätään. Kun sit heiluttelin oikeeta kättä, se vähän jännittyi." Sanna tuli sitten alas ja teki kaiken uudestaan heilutellen käsiä vielä enemmän ja Muuli rentoutui.

Muuli ei heti selkäännousun jälkeen malta seisoa pitkään paikallaan, mutta pääsiäisenä lämmin aurinkoinen ilma ehkä sokaisi sen, ja se seisoi pitkiä aikoja selkäännousun jälkeen.

Dressagenylpytystäkin olivat harjoitelleet. "En muuten yhtään ihmettele, miks ne käyttää niitä apuohjia, esim sen treenarin youtube videolla. On varmaan ihan yleistä muuleilla olla aika nihkeitä myötäämään alas.. Kokeilin tänään ravissa saada sitä hieman pehmeämmäksi, niin huhhuh mikä työ. Kyllä sieltä tuli välillä hetkiä, et oli pehmeä mutta ei kyllä oo helppo homma. Puski vastaan, paino kädelle... En taas tiedä, että eikö hiffaa mikä idea mutta totesin, että suoraan en sitä saa helposti myötäämään ainakaan näin alkuun, eli molemmilla ohjilla leikittelisin. Mun pitää lähteä hakemaan sitä pehmeyttä sisäohjalla, että myötää sisälle."

Treenarilla Sanna tarkoitti Meredith Hodgesia, jonka selkäännousuvideon linkitin aiemmin. Siinä Meredith käy läpi sen, miten muuli opetetaan seisomaan paikoillaan selkäännousussa. Upotan videon tähän alle ja pyydän kiinnittämään huomiota sisätiloissa tapahtuvaan selkäännousuun. En ehkä itse lähtisi tuohon, olen kerran kokeillut, eikä se päättynyt kovinkaan hyvin.

Mutta ehkä Muulin selkäännousu on mokattu juuri siinä kohtaa, kun sitä ei ole aloiteltu hoitopaikalla sidottuna. Mene ja tiedä.


Sain Sannalta vielä pari hauskaa kuvaa Muulista. En ollut huomannut, tai sitten tapa on uusi, kuinka se nostaa vasenta sieraintaan ratsastuksen jälkeen. Ilmeisesti se nyrpistelee Sannalle. Tai sitten sillä on aivovamma, kuka tietää. Näissä kuvissa Muulin tosi hieno talvikarva on oikein hienosti näkyvissä! Se ei ole pitkä tursake, mutta näyttää paksulta ja tasamittaiselta, ja erityisesti kiiltävältä!

Sannan luona sillä on ollut kovat ajat kotioloihin verrattuna. Meidän kultainen tallinomistaja loimittaa aina, jos tiedossa on tuulta, sadetta tai molempia, Sanna on enemmän niitä tyyppejä että "sillä on katos, käyttäkööt sitä". Ja se on Muulin oma valinta, onko ulkona vai katoksessa. Sannan luona katos muistuttaa itseasiassa enemmän pihattokoppia, kuin "vain" katosta, eli siinä on kolme seinää. Oviaukkoon suikaleet, niin siinä olisi pihatto!

Kokosin videolle koosteen sunnuntain klipeistä, mukana ovat myös selkäännousu ja alastulo, jotka näkyivätkin jo Sannan vieraskynäpostauksen videokoosteessa. Jos et katsonut sitä postausta tai videota vielä, suosittelen, videon alkupuolella on eeppistä materiaalia Muulin selkäännousuista ihan alkuajoilta! Lähtee kuin kuppa Töölöstä.


Ps. bootsien nastat saapuivat tänään, joten pian Sanna lähtee Mullukan kanssa maastoilemaan!

Pss. suunnittelemme muulileiriä Hutkon tilalle Pukkilaan 1-2.9. yhdessä Manumuulin Tuiken ja viime postauksessa esittelemieni muulien omistajan Anun kanssa. Sanna on luvannut tulla meitä sinne kouluttamaan. Tilaisuuteen myydään myös kuunteluoppilaspaikkoja, joten laita päivämäärä kalenteriin jos muulit kiinnostaa!