Muulin kahdeksas viikko koulutuksessa (ensimmäiset ravit ja pystyynnousut)

Sanna on ratsastanut Muulilla oikein urakalla ja Muuli on ollut pienet hetket ratsuna melkein joka päivä! Sannahan nousi sen selkään vasta viime viikolla, joten ratsastushetket ovat hyvin lyhyitä, 15 minuutin pituisia. Sanna kertoi myös, että ratsastuksen jälkeen Muuli on sen oloinen kuin "ämmä, missä mun kaurat on?", Sanna kun ei kauraa ratsuhommissa käytä. Temppuhommiin ne kuulemma ovat ok. Aloinkin heti suunnitella, miten voisin opettaa Muulin nostamaan pudonneen hanskan maasta.. No ei mennä asioiden edelle.

Laatua suoraan videolta. Kaikki videot ja kuvat on ottanut Mervi.

 Ainiin, edellisten viikkojen koostepostaukset näet helposti tagin "koulutus" alta.

Olen ollut "hieman" pettynyt, kun Sanna ei ole tarjoillut kunnollista actionia minulle tai teille lukijoille näiden viikkojen aikana. Toki Muuli on vängännyt ratsastaessa vastaan ja ollut siinä mielessä "kuriton", mutta siitä ei kovin houkuttelevia videoita saa. Mutta nyt on.

Muuli nimittäin hyppäsi pystyyn! Eikä ihan laimeasti, vaan melko hyvin ja otti vielä takasilla askeleenkin siinä mennessään. Eikä tässä vielä kaikki, koko setti on videolla ja teidän viihteenänne! Koska tilanne oli niin nopeasti ohi, jouduin laittamaan tilanteen toistolle ja hidastamaan sen, jotta mikään kohta ei mene ohi. Tuo tapahtui tilanteessa, jossa Sanna taivutti muulia sen hankalammalle puolelle (Muuli on kuulemma selvästi kankikaikkonen toiseen suuntaan) ja Muulilla paloi käpy.

Sanna oli tietenkin tilanteen tasalla, otti Muulin heti haltuun ja kysyi, että tulihan se videolle.

Todellakin tuli, kiitos Merville!

Mervi on kuulemma saanut videolle myös erään tilanteen menneisyydessä, kun Sanna on kaatunut Dancerin kanssa. Kun muu yleisö on ollut että voi ei sattuiko, on Mervi jatkanut kylmän viileästi kuvaamista. Tällaisia kuvaajia hevosbloggaajat tarvitsevat enemmän!

Sanna myös lueskeli viikonlopun aikana kaikki blogin ratsastus-tagilla olleet postaukset ja sanoi, että onneksi katsoi ne vasta nyt. Meidänkin tallilla on nimittäin ollut kuvaaja oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja laukonut sarjakuvausta tulemaan. Kurkkaa vaikka itse.

Lauantain ratsastus sisälsi pyörimistä selkäännousussa (tämähän oli ongelma myös kotona), pelkokulmaa ja ensimmäiset ravit Sannan kanssa.

Sunnuntain pätkässä on selkäännousu vielä asiayhteydessään, vänkäämistä selkäännousussa ja enemmän ravia.

En ole muuten yhtään harmitellut sitä, että Muuli on koulutuksessa. Etelää on pakastanut jäätävä arktinen tuuli ja olen joutunut pukeutumaan toppahousuihin. Mutta silti on aika kiva, että reilun kahden viikon päästä näen Muulin ja pääsen ratsastamaankin sillä! Odotan todella paljon, ja tietenkin minua kiinnostaa se, tunteeko Muuli minua enää ollenkaan. En kuulemma saa lahjoa sitä kauralla ollenkaan.