Muulin ravijuoksukoulu osa 1

Tässä juostaan. Kuva: Anniina Gullans

Kerroin helmikuussa ilouutisen, olimme ottaneet Muulin kanssa huiman edistysaskeleen mätsärikoulutuksen suhteen kun Muuli ravasi kärryjen perässä. Tuo ilo unohtui melko nopeasti, koska Muulin mielestä oli juostu tarpeeksi ja antaa olla.

Kesällä kun kävimme Vepsän luona kysyin, miten voisin alkaa treenata ravissa taluttamista. Muuli kun pelästyy, jos alan juosta sen lähellä. Vepsä näytti juttuja kentällä ja jätin asian hautumaan. Alla on video, jonka kuvasin kesällä.

En harjoitellut Muulin kanssa juoksemista mitenkään säännöllisesti vaan oikeastaan unohdin koko asian pitkäksi aikaa. Kesällä oltiin kuitenkin kurssilla tallilla, jossa oli pyörötarha ja kokeilin siinä, miten Muuli suhtautuisi minuun, jos hieman juoksisin pyörötarhan keskellä. Alkujärkytyksen jälkeen se meni ihan hyvin eikä Muuli kertaakaan sinkoillut mihinkään.

Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, Muuli on hyvin pitkässä narussa ja minäkään en mitään Paavo Nurmea tuossa vedä, kunhan hölkkäilen paikallani ympäri ja siedätän Muulia siihen, että ihminen voi hölkätä ja hypellä ja se on ihan normaalia eikä tarkoita lisää vauhtia. Ja olishan se nyt hienoa, jos joskus Muuli siirtyisi raviin kun minä siirryn ja takaisin käyntiin, kun minä siirryn käyntiin.

Noh, kuten usein käy, unohdin koko asian joksikin aikaa kunnes olin taas pyöröaidan lähettyvillä. Siedätin vapaana (tai no, kuinka vapaana pyöröaitaan lukittu Muuli voi olla, siitä voi olla montaa mieltä) olevaa Muulia jälleen juoksemiseen. Alla olevalla videolla on klippi, jossa ihan ensimmäistä kertaa alan juosta. Kuten näette, Muuli on mukavan positiivisella ilmeellä liikkeellä eikä ainakaan minusta näytä siltä, että saisi liikaa painetta osakseen. Se ei edes nuole pyörön aitoja ravatessaan.

Pian tämän jälkeen treenasin ravijuttuja kotitallillakin. Ensin tarhassa vain yhtä pitkää sivua kerrallaan. Ensimmäisillä kerroilla Muuli meinasi lähteä kuin kuppa töölöstä, mutta vaikka se kiihtyi salamana, se rauhoittui yhtä nopeasti kun minäkin pysähdyin. Juoksin siis Muulin vierellä pitkän narun päässä tarhan päästä päähän ja pysähdyksessä tuli aina palkinnoksi runsaasti rapsutusta ja kehua.'

Päätin jo aiemmin, että tämän taidon opetan Muulille ilman herkkupalkkaa, koska haluan että se ravaa aina tarvittaessa, oli herkut mukana tai ei. Satunnainen palkitseminen erittäin hyvistä suorituksista on ok, mutta pääsääntöisesti temppu tehdään ilman ruokaa.

Tarhassa juoksemista en saanut oikein mitenkään videoitua, mutta seuraavaksi harjoittelin tätä jo kentällä. Tilkitsin kentän matalimmat kohdat, jotta pystyin työstämään Muulia vapaana. Siirsin Muulin raviin, kun se oli minun ja aidan välissä, hölkkäsin muutaman askeleen, pysähdyin ja palkitsin. Näin Muuli piti mielenkiinnon minussa koko ajan ja odotti, milloin riittää ja saa hengähtää. Aloitimme siis ihan muutaman askeleen ravipätkistä alkuun, mutta jo samalla treenikerralla pystyin pidentämään pätkiä. Jo ensimmäisellä kerralla kentällä juoksin vapaana olevan Muulin vierellä koko kentän ympäri!

Muuli oli kuitenkin vapaana ollessaan aina minun ja aidan välissä jotta ohjaus olisi helpompaa ja Muuli saa untuvikkona turvaa kentän urasta. Sillä on kuitenkin jo ajatus, että kentällä mennään yleensä kaviouraa pitkin.

Okei, homma toimi siis vapaana, joten otin Muulin naruun. Aluksi siirsin sen raviin ollen itse Muulin kyljen kohdalla ja aika pitkässä narussa. Heilautin narua tai kättä sen takaosaa kohti, sanoin rrravi ja kun Muuli siirtyi raviin, juoksin itsekin muutaman askeleen ja kiitos päälle. Eli jälleen, muutamasta askeleesta matkaa pidentäen.

Tallinomistaja suostui ystävällisesti kuvaamaan ensimmäiset pidemmät pätkät kentällä. Tässä olimme jo sillä tasolla, että laitoin Muulin jatkamaan ravia, jos se tiputti sen kesken matkan.
Ja tässä kohtaa alkoivat ongelmat.

Muuli ravistelee kiukkuisena päätään. Noh, ajattelin että se oli vain tämä yksi kerta. Muuli otti videon lopussa vikalla pätkällä itse laukan, kiittelin kovasti ja lopetin treenin siihen. Seuraavana päivänä laitoin kameran jalustalle kuvaamaan samaa harjoitusta.

Tarkoitukseni on saada Muuli raviin äänikomennosta tai pienestä narulla tehtävästä paineesta sen sijaan, että heilautan narua. Haluaisin siis että se myötäisi paineelle lähtemällä eteen. Joissain kohdissa se onnistuukin, suurimmassa osassa ei vielä ja joudun heiluttamaan kättä tai narua.

No, eihän se sen paremmin mennyt. Tai siis Muulihan ravaa kyllä, mutta ei kovin iloisella naamalla. Se heitteli päätään siihen malliin, että minun luontoni ei antanut periksi olla katsomatta sitä kohti. Se saattoi harmittaa sitä. Tai sitten märkä kenttä. En jäänyt märehtimään asiaa itsekseni, vaan laitoin videon erääseen mainioon Facebookryhmään, joka on pyhitetty maastakäsittelylle. Sainkin monenlaisia vinkkejä ja ohjeita jatkoa ajatellen.

• Naruriimun voisi vaihtaa tavalliseen riimuun, koska naruriimu näytti häiritsevän Muulia
• Temppua kannattaisi kuitenkin opettaa herkuilla tai ravata herkkuämpäriltä toiselle
• Pari epäili, että tätä on treenattu liikaa ja liian nopeasti
• Kentällä juoksupätkät ovat lyhyitä, kannattaisi vain juoksuttaa pidempiä matkoja, jotta Muulin korvat ehtivät kääntyä eteen. Nythän aita tulee vastaan juuri kun Muuli on korvat luimussa ja se pääsee pälkähästä
• Pari epäili samaa kuin minäkin, eli Muulille tulee ristiriitaista painetta kun katson sitä juostessani
• Narusta vetäminen onkin ehkä huono juttu, pitäisi sensijaan saada Muuli ottamaan ravimerkki minun juoksuun lähtemisestäni. Ja omaan raviin on kiinnitettävä huomiota, ettei lähde otsa edellä kyntämään, vaan kevyesti ylöspäin
• Videolta huomattiin myös se, että Muulin fiilis laski koko ajan ja se hermostui erityisesti siinä kohtaa, kun minä aloin juosta. Syynä voi olla se, että olen usuttanut sitä kovempaan vauhtiin irtojuoksutuksessa itse juoksemalla

Herkkuja en nyt kehotuksista huolimatta ajatellut ottaa mukaan kuvioihin. Yritän tehdä edes jotain ilman herkkupalkkiota ja katsoa mitä tulee. Jos vuoden päästä kiroilen edelleen sitä, kun ei päästä mätsäreihin niin lupaan ottaa kaurat messiin. Muut neuvot otan käyttöön, eli palaamme nyt työskentelemään vapaana ja kun Muuli menee siinä hyvin ja iloisen näköisenä, voimme kokeilla tavallisella riimulla. En usko että syynä on naruriimu, koska käsittelen Muulia aina se päällä, mutta eihän riimun vaihto mitään maksa.

Jatkoa seuraa..