Nyt jotain tavoitetta ohjasajoon; opettaja tulee perjantaina!

Kaikki postauksen kuvat otti Emmi Jormanainen

Ohjasajo on kuulunut Muulin viikko-ohjelmaan jo vuoden ajan. Viime kesänä ensimmäiset kerrat olivat aika mielenkiintoisia, kun Muulilla ei oikein riittänyt huumorintajua perässä kävelevään ihmiseen. Tuolloin se kauhistui kaikesta liikkeestä takanaan ja pyrki lähtemään lapasesta keinolla millä hyvänsä.

Totuttelu aloitettiin niin, että Muulilla oli tietenkin taluttaja antamassa kauraa ja itse vain kävelin perässä vaikutamatta ohjilla mitenkään. Kun Muuli ei enää pelännyt minua, aloin ohjasajaa sitä dually riimulla tarhassa. Riimun laitoin siksi, että jos äkkitilanteita tulee, en ainakaan tule repineeksi suusta.

Kun tarhassa ohjasajo sujui ihan hyvin, siirryin kentälle. Aluksi käytin ohjasajossa aina lännensatulaa ja pujotin ohjat satulan edessä olevien D-renkaiden läpi. Syksymmällä ostin ohjasajovyön, jossa on runsaasti lenkkejä ja olen nyt käyttänyt vain sitä, jos olen käyttänyt. Olen nimittäin ohjasajanut dually-riimusta myös niin, ettei vyötä ole edes ollut.

Ohjasajan yleensä niin, että joko kävelen suoraan Muulin takana tai ohjasajan ympyrällä, jolloin olen tietenkin ympyrän keskellä tekemässä omaa pienempää ympyrääni. Kun sitten luen saamiani kommentteja ja katson ohjasajovideoita netistä huomaan, että kaikki tekevät sitä omalla tavallaan. Osa kävelee melkein hännässä kiinni, osa on aina takaviistossa, osa ohjasajaa vain ympyrällä ja me tavalliset pulliaiset kävelemme perässä ohjien perät maassa liukuen.

Varusteetkin vaihtelevat kovasti, osalla on hienot ohjasajovyöt, joillai on silavaljaat ja minulla on viidenkympin vyö, joka on koko ajan kainalossa, koska Muulin maha on niin pullea ja etuosa on kapea. En tosin usko että vyön sijainnilla on suurtakaan merkitystä ohjasajon onnistumisen suhteen joten en ole jaksanut laittaa siihen häntäremmiä.

Ohjasajovideon kuvasin jo aiemmin kesällä ja kuvat on otettu pari viikkoa sitten.

Alkulätinäni pointti on se, etten ole koskaan saanut mitään opetusta tai ohjausta ohjasajoon, vaan olen hieman ohjasajanut toimivilla ajopeleillä ja Muulille vain laitoin vuosi sitten kamat selkään ja aloitimme harjoittelun. Se ei vieläkään siedä sitä, että juoksen sen perässä, joten ravi otetaan vain ympyrällä. Minkäänlaisia pohkeenväistöjä tai taivutuksia en ole osannut teettää. Raippaa en pidä kädessä, vaikka olisi ihan syytä opetella käsittelemään sitäkin. Varsinkin tuolla laitumella vihreä ruoho houkuttelee välillä niin paljon että napakkaa merkinantovälinettä kaipaisin kun sanomalla "eteen" tuntuu menettäneen merkityksensä.

En ollut edes ajatellut että joku voisi ihan opettaa ohjasajoa. Opettaa siis samaan tapaan kuin pitäisi ratsastustuntia. Kunnes eilen eräässä Facebook-ryhmässä eräs lähellä asuva hevosenomistaja kyseli suosituksia opettajaksi varsalleen. Ja nimenomaan niin, että opettaja tulee kotiin opettamaan. Iskin kiinni ja tämä sama paljon kehuttu opettaja tulee meillekin tämän viikon perjantaina!

Opettaja kyseli puhelimessa, että millaisia ongelmia meillä on ja millaisia varusteita käytän. Hän kysyi myös, että millä menetelmällä opetan ja kerroin että kaurat ovat aina vyölaukussa mukana. Hän oli ruualla palkitsemisesta samoilla linjoilla kanssani ja piti tärkeänä sitä, että eläin on rento koko ajan. Varoitin jo että Muuli tuntuu välillä hyvinkin rennolta kunnes se lähtee lapasesta syystä, jota ihminen ei voi ymmärtää. Hetken kirmailun jälkeen se rauhoittuu ja treenit voivat jatkua.

Minusta tuntuu etteivät varsinaiset ratsastustunnit ole ajankohtaisia vielä pitkään aikaan, mutta on mukavaa ottaa edes jotain tunteja. Toivottavasti valmennussuhteesta tulee pitkäaikainen, varsinkin jos opettaja näkee Muulissa minkäänlaista valjakkopotentiaalia. Nopea se ainakin on jos ei muuta.