Muuli opettelee myötäämään

Kerroin Vepsän kotiläksyistä aiemmin tällä viikolla ja yksi niistä oli myötääminen. Muuli ei Vepsän luona kovinkaan helposti myödännyt, seisoi vain puupökkelönä kun Kari otti ohjan tuntumalle. Kotona meillä ei ole sitä ongelmaa ollut, sillä olen jo aiemmin opettanut Muulia kääntämään turvan kiinni kylkeen, kauralla. Muuli saattaa jäädä pitkäksikin aikaa odottamaan kauraa, turpa kyljessä. Että v*tuiks meni sekin temppu, ei olisi kannattanut opettaa.

Loimen jalkaremmi on muuten tosi kätevä kaikkeen tällaiseen! Portaaton säätö, kevyt, tukeva, mutta lukko menee kyllä rikki jos tulee "tilanne".

Aloitin Muulin myötäämistreenit samaan tapaan kuin Vepsällä. Laitoin suuhun kuolaimet, kumikuolaimia D-renkailla minulla ei tosin tuolloin vielä ollut (nyt on), ja narun kuolaimesta juoksutusvyöhön.

Jos katsoit Vepsäpostauksen videoia, näit siellä myös harjoituksen, jota hän teki Muulin kanssa. Eli Muulilla on yksi sivuohja sen verran lyhyenä että se joutuu hieman kääntämään päätään. Sen kanssa pyörötarhaa ympäri ja runsaasti käännöksiä. Toteutin tätä samaa tarhassa. Sivuohjani ei tosin tainnut olla tarpeeksi lyhyellä, mutta ainakaan Muuli ei pystynyt kääntämään päätään ulos. Latasin Instagramiin tästä harjoituksesta lyhyen videon.

Henkilön Kaisa Määttänen (@rosamiii) jakama julkaisu 7. 07ta 2017 klo 0.17 PDT

Tein harjoitusta myös niin, että minulla oli tuo loimen jalkalenkki toisesta päästä kuolaimessa ja toisesta kädessä ja taluttaessani Muulia veinkin käden sivulle ohjan tavoin. Kun Muuli lopetti mahdollisen pyörimisen ja myötäsi, löysäsin kaikki pois, kiitin ja rapsutin. Toistin, en nyt kuutta tuhatta kertaa, mutta monta.

Tänään oli aika testata asiaa ratsastajan kanssa. Muuli ei olekaan toiminut ratsuna melkein kahteen viikkoon omien kiireideni takia, mutta nyt sovittiin Oonan kanssa kunnon tehokuuri. Muuli saa nimittäin ratsastusjutuista taas loppukuussa lomaa. Muuli oli ratsastettuna ihan ok, jopa hyvä. Ainoa vaikea liikkeelellähtö oli heti alussa tapahtunut, mutta kävelin Muulin kanssa pienen kierroksen ja mätin kauraa suuhun, joten tilanne oli täysin hallinnassa.

Muuli taipui ja myötäsi hienosti sivuille, ehkä tauko teki tehtävänsä tai sitten oikeasti osasin opettaa jotain maastakäsin. Tai sitten syynä oli molemmat.

Eihän Muuli sentään ihan enkeli ollut. Pari kertaa se laukkasi kentällä Oonan kanssa, mutta Oona sai Muulin nopeammin kiinni kuin ennen ja harjoitus jatkui. Ja Muulin ensimmäiset "lähdöt" olivat pientä nöpölaukkaa, eli se ei enää lähde kaikin voimin täysiä karkuun. Tai ainakaan tänään ei lähtenyt, huominen on huomenna.

Tämän päivän teemana oli siis myötääminen. Muuli myötäsi hienosti käynnissä ja seurasi ohjaa mielellään. Ravissa se myötäsi hetkittäin, laukassa se menee pääasiassa lapa edellä. En tiedä mitä tällaisen noin 20 kertaa ratsastetun pitäisi edes osata, mutta minusta meno näytti tänään todella asialliselta.

Koostin tästä päivästä lyhyen minuutin pituisen videon, jossa on erityisesti sitä myötäämisen harjoittelua.

Laitoin puomit viuhkaan ja Muuli asteli niiden yli todella tomerasti. Se myös ravasi ne, ei tosin koko viuhkaa mutta aina jostain välistä.

Anna kauraa t. Muuli

Heippa t. Muuli