Harjakassin ostin Saksasta Equitanasta. Aiemminkin minulla oli harjakassi, mutta se oli paljon pienempi. No ei mennyt kauaakaan kun tämä uusikin pursuili tavaroita. Kassissa on näin kesäaikaan harjojen ja ylimääräisen riimun lisäksi myös Helosan. Olen sitä ikäluokkaa, joka on aloittanut talleilun 2000-luvun alussa. Silloin kaikki haavat ja naarmut hoidettiin Helosanilla. Jossain vaiheessa kyseenalaistin rasvojen käytön haavanhoidossa, koska haavan paras hoito on ilmahoito. Ruven taas kuuluu suojata haavaa, joten ei ole mitään järjeä pehmittää ja irrottaa rupea Helosanilla.
Nykyään yritän olla ajattelematta niin syvällisesti ja lätkin Helosania ihan runsaasti.
Toinen hyvä haavanhoitotuote on Tervalaastari, mutta se on tällä hetkellä loppu enkä ole muistanut ostaa uutta.
Lempiharjani on pölyharja. Pöläri on siis tuo pitkäharjainen isompi harja. Niitä on olemassa kahta mallia maailmalla, tuommoinen jämäkkä, joka seisoo tukevasti harjastensa päällä ja sitten löysemmillä harjaksilla oleva. Sillä löysällä ei tee yhtään mitään, harjasten kuuluu olla jäykkiä.
Jos Muuli on normaalilikainen, eli melko puhdas (Muuli ei todellakaan piehtaroi märässä), harjaan sen vain pölyharjalla.
Toisiksi eniten käytän piikkisukaa (jakkaralla Helosanin vieressä). Sillä harjaan hännän ja harjan. Olen häntäfriikki ja vaikka jaksaisin harjata hevosen vain satulan alta, selvittelen yleensä häntää senkin edestä. Muulilla on onneksi hyvin suora jouhityyppi, joten se ei mene rastoille tai solmuun muutenkaan. Harja sillä on lyhyt, sen saatan käydä kammalla läpi (harjalaukun taskussa pystyssä).
Kolmanneksi eniten käyttelen tietenkin kaviokoukkua (jakkaralla Helosanin edessä). Pidän tuosta perusmallin koukusta eikä harjapakkiini edes kuulu harjallista versiota.
Jos Muulissa on oikein tosi paljon savisia kohtia (epätodennäköistä, koska se ei makaa märässä), rapsutan ne irti Magic Brushilla ja jos siitä tuntuu irtoavan talvikarvaa, raavin ne irti Equi Groomerilla. Minulla on Equi Groomereita kaksi kappaletta, pidempi ja lyhyempi. Pidemmällä saa irtokarvat pois rungosta, lyhyempi on kätevä jalkojen kanssa.
Hikiviila pyöri kassissani todella pitkään toimettomana, mutta nykyään sillä on tehtävä. Jos Muuli hikoaa ratsastuksen aikana, on tapanani huuhtoa hiet sienellä pois. Ja sen jälkeen viilaan vedet hikiviilalla.
Lisäksi harjakassissa on mittanauha ja muutama muu harja, jotka ovat periaatteessa käteviä ja "tarpeellisia", mutta en ole koskaan käyttänyt niitä. Toinen harja on todella kova ja sillä voi harjata vaikka loimen puhtaaksi. Toinen on taas pieni ja todella pehmeä pääharja. Muulin pään harjaan kuitenkin yleensä pölyharjalla. Ehkä juuri sen takia se vetää päänsä taivaaseen.
Kuten huomaatte, harjojeni väri on lila. Olin vaikean värivalinnan edessä jo ennen kuin Muuli saapui Suomeen. Tuossa kohtaa vuokrahevoseni harjojen väri oli pinkki ja minusta tuntui että se väri oli tavallaan jo varattu. Päädyin sitten lilaan, vaikka halusin oikeasti pinkit. Nyt olen jo askeleen lähempänä, koska satulalaukkuni edustaa juuri niitä värejä, joita kaikki varusteeni saisivat olla.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti