Swing BackPro P06 selkäpanssari

Ostin Saksasta selkäpanssarin itselleni. Omistan kyllä jo turvaliivin, mutta se on palaton vanhanaikainen möhkäle, jonka kanssa ei ole kovin mukavaa ratsastaa. Minun on ihan turhaa edes tehdä vertailua näiden kahden välillä koska uusi turvaliivini voittaa mennetullen. Vaikka se suojaakin vain selän.

En ole nähnyt selkäpanssareita Suomessa myynnissä vielä kovinkaan paljon, mutta googlailu osoitti että niitä on kyllä olemassa, ja varsin edulliseenkin hintaan. Kun turvaliivit tekivät tuloaan joskus vuosia sitten, ne olivat niin kalliita (ja noloja) että se jäi silloin hankkimatta. Omani ostin kuusi vuotta sitten alennuksesta kahdella kympillä. Tuohon aikaan kukaan ei enää ostanut palattomia liivejä joten niitä sai todella halvalla. Uutena ne maksoivat kulta-aikoinaan yli 200 euroa.

Swing BackPro P06 maksoi lasten koossa XL Equitanassa 85 euroa ja olin heti valmis sijoittamaan sen rahan omaan turvallisuuteeni. Ja mukavuuteeni. Liivi edustaa moottoripyörävarusteiden "EN 1621-2, Level 2"-tasoa ja näyttää olevan hyväksytty Suomessa kenttäkilpailuiden maastokokeessa. Mitäänhän minä en näistä tiedä mutta Google kertoi.

Liivin valmistaja on Waldhausen, mutta juuri tätä kyseistä liiviä ei näytä olevan heidän sivuillaan. Sensijaan toinen P06 on, jota myös kokeilin messuilla mutta se oli liian "löysä". Haluan että liivi on jämäkkä ja vetää mahan sisään. No jämäkkä se on mutta mahan sijaan veti tissit sisään.

Kaikki postauksen kuvat: Heidi Blom. Kuvissa näkyvä satulahuopa on muuten myös tuliainen Equitanasta.

Selkäpanssari suojaa vain selän ja selkärangan. 100% putoamisistani on tapahtunut nimenomaan selkä edellä, eikä putoamisia ole ihan yhtä tai kahta vaan ihan reilusti. En ole koskaan pudonnut turvaliivin kanssa koska en ole käyttänyt sitä kuin muutamia kertoja.

Uusi ihana turvaliivini on kuitenkin niiin ihana, että saatan jopa käyttää sitä! Olisi nimittäin mukavaa pudota se päällä ja testata että sattuiko. No varmasti sattuu mutta ehkä vähemmän.

Otin turvaliivin ihan sattumalta kotoa mukaani sellaisena hyvin tuulisena päivänä. Vuokrahevoseni ottaa aika vakavasti kaikki tuulen aiheuttamat rasahdukset sun muut, joten päivä oli täydellinen turvaliivin neitsytmatkalle.

Putoaminen ei (valitettavasti) ollut lähelläkään mutta hyvin nopeasti sinä ratsastuksen lomassa unohdin koko turvaliivin olemassaolon. Se oli supermukava ja ihanan pehmeä. Se lämmitti mukavasti ja muistutti hyvästä ryhdistä. Kun palaton turvaliivi sattuu kainaloihin jos käsiä pitää kyljissä kiinni (kuten kuuluisi), tämä ei tietenkään tuntunut miltään. Voisin nukkua tämä päällä, niin ihana se on!

Ongelmani joissain turvaliiveissä on ollut se, että selkäosa on niin pitkä että se osuu satulan takakaareen. Ja kun sovitin sekä aikuisten XS kokoa että tätä lasten XL kokoa, olivat molemmat yhtä pitkät/lyhyet selästä. Päädyin lasten kokoon, koska se oli halvempi. Nyt kuitenkin näin jälkikäteen ja kuvia nähnenä mietin että panssari saisi kuitenkin olla selästä pidempi, mutta näillä mennään.

Eräs hyvin mieleenpainuva putoaminen tapahtui kun asuin vielä kotona ja olin ratsastamassa naapurin suomenhevosella. Se oli oikein oiva maastopeli, mutta jos tiellä oli edessä jotain pelottavaa (esim hirvi mutkan jälkeen keskellä metsäautotietä) se löi liinat kiinni uskomattoman nopeasti täydestä laukasta. Kerran näin tapahtui omalla pellolla ja tulin taas etukautta kierien maahan selälleni. Vaikka putosin pehmeälle hiljattain niitetylle heinäpellolle, tuli yläselkääni jokaisen selkänikaman kohdalle rupi, tämän tosin huomasin vasta myöhemmin saunassa.

Hevonen kiinni, kiven viereen seisomaan ja takaisin selkään. Ei noita jääty murehtimaan.

Toisella kertaa putosin yhden maastoreissun aikana kolme (3) kertaa. Kerran se pelästyi hirveä ja toisella kertaa naapurin lapsia. Laukkasin kaikessa rauhassa metsäautotietä kun hyvän matkan päässä on kersoja hillumassa. Hevonen sinkaisi suoraan sivulle metsään, minä sinkosin metsäautotielle. Ja onneksi sinkosin koska metsän puolella oli isoja kiviä. No selkään vaan kiven päältä ja homma jatkui. Yleensä en tuolta hevoselta todellakaan pudonnut ja putoamista enemmän ärsytti se, että 166 ck korkean suokin selkään oli vaikeaa päästä takaisin.

Pinkkiä v*tutti todella paljon tuulinen sää.
Tässä se asettelee takapuoltaan kohti tuulta.