Esittelyssä Prestige Appaloosa satulalaukut

Kaverini bongasi joulun ala FB-kirpparilta satulalaukut ja huovan satasella, ja laitoin heti viestiä myyjälle. En edes ollut koko ryhmässä, koska se on "hevosmerkkitavaroiden kirpputori" eikä minulla ole varaa niihin ryöstöhintoihin.

Käsitin että mukana tulee lampaankarvainen satulahuopa ja että laukut on tehty enkkusatulaan, koska sellaisia laukkuja Prestigen valikoimassa on tällä hetkellä (googlasin). Aloin kyllä epäillä hommaa ku myyjä sanoi että paketista tulee todella iso. Maksoin 20 euroa posteja, mutta paketti maksoikin vain kympin ja myyjä palautti minulle ylimääräiset.

Paketti oli todella iso. Mietin että mitä tähän jätesäkkiin oikein onkaan pakattu..

No mukana oli tavallinen teddy-padi (ei lampaankarvaa) ja jättikokoiset westernsatulaan sopivat satulalaukut. No onneksi multa sattuu löytymään myös lännensatula! Sovittelin laukut Muulin päälle juuri ennen joulua ottaakseni, jos en muuta, niin edustavat myyntikuvat valmiiksi. Tai eivät ne kovin edustavat ole, koska otin ne sisällä pesarissa.

Ristiselän päälle tulevassa pitkässä säkissä on kuvan oton hetkellä Muulin oma padi.

Muuli oli tässä vaiheessa yksin tallissa kun toinen hevonen lähti kentälle. Se ärsyttävästi steppaili edestakaisin kun kiskoin remmejä kireämmälle. En silti kokenut tarpeelliseksi kiinnittä satulaa (vyö on irti).

Myyjä oli käyttänyt näitä enkkusatulan kanssa ja sanoi että niitä on käytetty muutaman kerran, ja juuri sellaisilta ne näyttivätkin. Täydellisen siistit ja vähän käytetyt, ehkä hieman pölyyntyneet varastossa, mutta eivät missään nimessä likaiset. Padikin oli alapuolelta todella siisti.

Väri on mukavan SA-INT -henkinen ja mukana oli myös inttivihreä juomapullo, sellainen kunnon oldschool!

Hyvä diili!

Kaveriiiit, missä ootteeee? t. Muuli

Muuli sai myös toisen joululajan kun ostin sille uuden suolakiven. Tai onhan sillä ollut noita kikkareita mitkä eivät käsittääkseni ole huvenneet, niin tästä on nyt iloa seuraavallekin joululle.

Tänä samaisena päivänä siivoilin myös (tietenkin) tarhaa ja teetin muulilla pieniä aivopähkinöitä.

Ajattelin että opetan sille sitä luopumista taas, siis käytännössä opetan tempun missä se kääntää pään pois minusta. Pian huomasin opettavani sitä laittamaan pään melkein maahan. Se oppi sen todella nopeast. Ja palkan se sai tietenkin sieltä maan rajasta.

Sitten ajattelin että ehkä se oppisi kävelemään pää alhaalla eikä mennyt kauaakaan kun se otti ensin pari askelta turpa maata viistäen ja lopussa käveltiin koko tarha niin, toki useasti matkan aikana palkiten.

Nämä hetket aina "yllättävät", että miten nopeasti se tajuaa mitä haen. Muuli siis vei päätä pois päiin (itse) ja kun se liikutti päätä kohti maata, sanoin nopeasti hyvä ja palkitsin. Se tajusi että mistä pään asennosta se sai palkan ja lähti taas viemään päätä kohti sitä asentoa (hieman pois päin ja alhaalla), sai "hyvä" ja palkka. Se on todella yritteliäs!