Onnelliset aasit asuvat pihatossa

Aasiyhdistykseltä kysellään usein että voiko aasi pärjätä pihatossa Suomessa. Voihan se, kunhan pihatoksi ei lasketa kolmiseinäistä pressukatosta laitumella.

Minusta on perin kummallista että tallille ja karsinan koolle on tarkat mitat ja vaatimukset mutta pihatto voi ilmeisesti olla kolmiseinäinen katos. Korjatkaa toki jos olen väärässä! Aaseja hankkivat mm ihmiset, joilla ei ole hevostaustaa. He saattavat rakentaa niille pihatoksi katoksen. Tuulenpitävä, kuiva, runsaasti kuivitettu pihatto ei eroa mielestäni mitenkään siitä, että aasi olisi karsinatallissa. Toki karsinatallissa on yleensä lämpimämpää (ja kosteampaa), mutta talvella itsensä karvaturilaaksi kasvattava aasi arvostaa eniten tasaisia lämpötiloja, kuivaa ilmaan ja suojaa tuulelta ja sateelta.

Kävin Mäntsälässä kylässä pari viikkoa sitten. Siellä asusti kolme aasia, joilla on hyvä pihattorakennus eteisellä ja suikaleovella ja lisäksi laidunkatos, jota myös voisi kutsua pihatoksi, paitsi että siinä ei ole eteistä. Pihaton saa tarvittaessa suljettua jolloin siitä tuleekin talli, jossa on ryhmäkarsina, mutta säiden salliessa ovi on aina auki.

Omistaja kertoi että aasit osaavat myös itse avata ja sulkea ulko-oven.

Pihatto on mielestäni eläimelle paras paikka, varsinkin aaseille. Tärkeintä on, että ne voivat liikkua omaan tahtiinsa ympäri vuorokauden ja päättää itse ovatko säänsuojassa vai ulkona. Aaseilla ei tietääkseni ole kovin paljon ähkyä, mutta jos aasi juo huonosti ja seisoo pakosti paljon paikoillaan, on ähkyn riski olemassa.

Aasit ovat vielä luonnostaan sellaisia juojia että ne juovat pari kertaa päivässä ämpärillisen uutta vettä vaikka vesi olisi tarjolla koko ajan.

Nämä aasit voivat liian paksusti. Ne ovat siis lihavia. Omistaja on ryhtynyt tarvittaviin toimiin niiden laihduttamiseksi mutta aasin laihdutus ilman olkea on aika toivotonta. Laihdutuksesta melkein kaikki on nimittäin kiinni ruokinnasta, eli vaikka kuinka liikuttaisi aasia joka päivä, ei se auta jos ruokintaa ei muuteta. Laihdutuksesta tulee muistaakseni 80% ruuasta ja vain 20% liikunnasta. Omistaja ei ollut vielä tavatessamme onnistunut löytämään olkea aaseilleen.

Kaviot näillä olivat ehdottomasti parhaimmistoa mitä olen nähnyt. Pienet, somat ja pystyt.

Mustanpäistärikkö on Berta, valkoinen on Lunda's Arvid ja musta on Katilan Nuppu. Arvid ja Nuppu ovat molemmat Bertan varsoja. Linkeistä pääset Sukupostiin.