lauantai 19. marraskuuta 2016

Muuli kampaajalla ja ohjasajoa lätäköissä

Luin Rouskutellen-blogia (joka on muuten yksi uusista lemppareistani) ja sinne tuli hyvä postaus vuonohevosten harjojen leikkauksesta. Tajusin heti missä mättää Muulin kanssa, olen jättänyt harjan ihan liian pitkäksi korvien takaa = kaula näyttää jättimäiseltä!
Itse olet jättimäinen t. Muuli
Varmaan aika harva teistä lukijoista on koskaan koskenut muulin harjaan. Harja ei ole mitenkään jouhimainen kuten hevosilla, vaan ihan pehmeä ja taipuisa. Ne karvat, joista harja koostuu, eivät ole jouhia ollenkaan vaan pidempää karvaa. Muulin hännässä sensijaan on ihan oikeita jouhia. Internetissä näkee muuleja, joilla on kaunis pitkä harja, kuten Mulography-blogin uudella muulilla Xatolla. Internetissä näkee kuitenkin enemmän muuleja, joiden harja on leikattu ihan kokonaan pois. En lähtenyt ihan vielä siihen, vaikka Marjo Rouskutellen-blogissa suositteleekin ihan lyhyttä jos harjan tilanne on epätoivoinen.

Tuumasta toimeen. Otin tietenkin ennen-kuvan, välivaihekuvan ja loppuvaihekuvan. Eihän se nyt ihan mennyt kuin Strömssössä mutta sinne päin. Jatketaan joku toinen päivä kun on valoisaa.

Alkutilanne (harjaa siistitty Elmassa viikko sitten)

Puolivälin tsekkaus, niskatukka edelleen pitkä.

Tähän lopetin, edelleen niskatukka liian pitkä ja huonosti häivytetty. Ihan sama miten leikkaa, kaula, ja varsinkin alakaula, on paksu.
Tarvitseeko erikseen kertoa että leikkasin harjaa siltä pulelta, mihin tuuli, eli kotona kun katsoin peiliin (olin tässä vaiheessa jo käynyt Lidlissä), oli naamani täynnä mustaa sänkeä. Hell yeah.

Kaikki lumi on nyt suunnilleen sulanut. Koska pakkasta ehti olla niinkin pitkään kuin oli, on maa vielä jäässä eikä vedä sadevettä kovin sujuvasti. En siis todellakaan tiennyt mitä odottaa kun valjastin Muulin juoksutusvyöhön ja ohjasin kentälle.

Mutta eihän meillä ollut mitään ongelmaa! Ensimmäisellä kierroksella oli ohjaus vähän hukassa, joten Muuli ratkaisi ohjauspulman kävellen suoraan kentän isoimman lätäkön yli ilman mitään ongelmia! Tarkoitukseni oli käyttää lätäköitä hyödyksi, eli käyttää niitä merkkeinä ja ohjasajaa kiemurrellen niiden ympäri.

Minun on vaikea tehdä Muulin kanssa mitään järkevää jos en ole tuonut kentälle pottia merkeiksi, että niitä pitää pujotella tai kierrellä jne. Se on sellaista haahuilua jos ei ole mitään kiintopisteitä. No nyt niitä kiintopisteitä oli ja kunnolla.

Tänään homma rullasi tosi hyvin siihen asti kun a) Tuuliponin vuokraaja haki Tuulin sisälle talliin b) kaverini Heidi tuli ottamaan kuvia.

Näiden kahden epäonnisen samaan aikaan sattuneen tapauksen takia Muuli heitti kielen ulos suusta eikä ollut enää yhtään yhteistyöhaluinen. En kuitenkaan voinut lopettaa ihan siihen ja toivoin vain että palautuisi nopeasti Tuuliponin menetyksestä. No ei se kovin kummoisesti palautunut, mutta sen verran että pystyin jossain vaiheessa kehumaan ja lopettamaan.
Kaikki ohjasajokuvat: Heidi Havia

Etkö aio palkata minua vaikka seison näin hienosti? t. Muuli
Ilmeisesti et, bitch. t. Muuli
Eräs mielensäpahoittaja Facebookissa oli kovin huolissaan siitä, kun juoksutusvyö on niin kovin edessä. Mielensäpahoittaja on tervetullut laittamaan tämän taaemmas ja katsomaan kuinka vyö liikkuu eteen ja alkaa pyöriä päällä. Luulen ettei liian edessä oleva juoksutusvyö häiritse muulia/hevosta/aasia läheskään niin paljon kuin liian edessä oleva satula. Ja aika monella (lihavalla) hevosella on satula ihan lapojen päällä, kuvien perusteella. Tai mistäs mä tiedän onko oikeasti, kuvat kun näyttävät vain sen yhden pienen hetken.
Loppuun kokeilin riskillä peruuttamista. En usko että Muuli tajusi ohjasotteista hevonv*ttua, mutta kun olen sille hokenut noin 1000 kertaa pe-ruu-ta, niin se toimi ja Muuli tosiaan peruutti kun ohjasajoin sitä takaa. Olen aikaisemmin myös yrittänyt saada sitä peruuttamaan kun vedän sitä hännästä ja hoen sille pe-ruu-ta. Tämä on vielä pahasti vaiheessa.

Toin Elmamessuilta yhden joulukuusen Muulille ja Tuulille. Joulukuusi oli teurastettu aika nopeasti, mutta on siinä edelleen jyrsittävää.

Huomenna onkin jo odotetu Blogiexpo Lahdessa Jokimaalla. Itse kurvaan nakkikattilallani sinne heti aamutuimaan auttamaan jos apua tarvitaan ja roikun paikalla koko päivän. Lupauduin paneeliin puhumaan blogien kaupallisesta sisällöstä. Minullahan onkin siihen tosi paljon sanottavaa, koska kuten paljastin, tuloni blogipuolelta ovat hyvin minimaaliset. Jännä nähdä mitä siitä tulee. Toivottavasti myös muuliblogin lukijoita saapuu paikalle, koska ohjelma ainakin on tosi mielenkiintoinen!

Me yritetään saada aikaiseksi myös livelähetys Facebookkiin tai YouTubeen. Ja ehkä mä kuvaan omaakin liveä Muuliprojektin Facebook-sivulle!

5 kommenttia

  1. Vastaukset
    1. Mä näin sut vasta ihan lopussa vilaukselta kun voitit arpajaisissa, olin siinä vaiheessa ollut paikalla jo niin kauan etten rekisteröinyt tuttuja naamoja ollenkaan ennenkuin nimellä kutsuttiin :D

      Poista
  2. Harjan leikkuu on ikuinen suo. Muulin kanssa ei onneksi juuri joudu ohentelemaan, se on omaan makuun pahin osuus. :-D

    Vaadin muuten leffa-arvostelua muulileffasta Storm Rider!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, onneksi ei joudu ohentamaan tai jopa nyppimään, hyi! Toivon että kun säännöllisesti vähän leikkaan, se myös tuuhenee. Tuo on niin ohutta, että kaulakappaleellinen loimi painaa harjan ihan lyttyyn ja menee päivä että se nousee taas ilmaan, ja jos se on liian pitkä, se ei enää nousekaan. Jossain välissä testaan kyllä että kuinka pitkä tukka tälle mahdollisesti kasvaa, mutta se välivaiheen harja on niin rumaa katseltavaa etten tiedä pysynkö siihen.

      Kiitos leffavinkistä, mä en ole tuosta kuullutkaan mutta nyt varmasti etsin sen käsiini!

      Poista
    2. Suosittelen lämpimästi, lisättiin juuri netflixiin! Migreeni taattu.

      Poista