Aasiyhdistyksen hallituksessa ei riidellä

Olen ollut mukana perustamassa Suomen Aasiyhdistystä vuonna 2008 ja olen ollut mukana  yhdistyksen hallituksessa siitä lähtien. Ensin sihteerinä ja nyt puheenjohtajana. Olen siis aika syvällä tässä jutussa. Tätä ennen olen kuulunut Heinolan 4H-yhdistyksen hallitukseen. Muuten olen tajunnut pysytellä erossa vastuupesteistä.

Aasiyhdistyksen hallituksessa on matala organisaatio ja asioita tehdään yhdessä. Jäsenet osallistuvat valitettavan vähän, mutta olemme todenneet sen tosiasiaksi. Aikaisemmin yritimme kovasti kysellä jäseniltä että mitä he haluaisivat, mutta kun mitään vastauksia ei tullut, päätimme tehdä niitä asioita, joista itse pidämme. Olemme tehneet pari aasimatkaa ja aasipäivän tilalle kehitimme aasitilojen avoimet ovet, jotka eivät kuormita hallituslaisia niin paljon kuin aasipäivä.

Minä henkilökohtaisesti vihaan yhdistyksiä, joissa ylipuhutaan heti uudet innokkaat jäsenet mukaan hallitukseen, annetaan hirveästi duunia ja ajetaan uusi muuli loppuun. Lopulta uusi poloinen eroaa yhdistyksestä, vaihtaa (koira)rotua ja muistaa aina nettikeskusteluissa haukkua entisen rotujärjestönsä. Tätä ei todellakaan haluta aasiyhdistykseen!

Ehkä isona erona koira/kissayhdistyksiin on se, että juuri kukaan ei tienaa mitään aaseilla jos satunnaisia talutuskeikkoja ei oteta laskuihin mukaan. Eli hallituksessa ei ole henkilöitä ajamassa omaa etuaan. Hallituksessa on jäseniä, joilla ei ole ollut omaa aasia ikinä! Silti he osallistuvat tekemiseen

Rudolf

Esimerkiksi aasileiri oli ensin idea kokoontua hallituksen kanssa paikkaan X, treenata aasien kanssa ja pitää aasipäivä leirin päätteeksi. Tämä palvelisi pitkämatkalaisia. Laitettiin asiasta viestiä myös jäsenille ja pari jäsentä tulikin mukaan! No muutama vuosi eteenpäin ja leiriläisiä oli 22 ja meikäläinen aivan loppu leirin jälkeen. Maksoin eurolleen saman kuin muutkin leiriläiset ja olin vastuussa mm alaikäisistä leiriläisistä. Ja ne viime hetken peruutukset ja muutokset? Niitä oli ja paljon!

Nyt on siis palattu juurille ja tehdään just sitä mitä tykätään. Ensinnäkin me tykätään hyvästä ruuasta. Pari viikkoa sitten meillä oli hallituksen kokous yhdistyksemme sihteerin luona Kouvolassa ja tarjoilut olivat erinomaiset.

Pätkiskakkua? Kyllä kiitos!

Toiseksi me tykätään tehdä reissuja ja puhua aaseista. Ei mun mies ainakaan lähtisi mun kanssa Equitanaan! Eikä mua kiinnosta pelkät hevosjutut. Englannin aasimatka viime vuonna oli great success! Siis niin hyvä että mentiin perhematkalle samoihin maisemiin tänä vuonna. Ollaan käyty myös Ruotsissa, itseasiassa kaksi kertaa.

Seuraava reissu on Saksaan Equitanaan. Ollaan kaksi päivää messuilla, yksi päivä tehdään vierailuita aasipaikkoihin (kunhan ensin kartoitan niitä) ja yhtenä päivänä ehtii ehkä tutustumaan Essenin kaupunkiin. Majoitus hoidetaan mahdollisimman halvalla, eiköhän Airbnb tarjoile meille sopivan kokoisen kimppakämpän tapahtuman ajaksi.

Ja millä rahalla me mennään? Ihan omilla! Englannin reissua yhdistyksen kassasta sponsoroitiin reilulla 200 eurolla, käytimme rahat viimeisen illan ravintolaillalliseen. Reissusta saatiin kuvia ja artikkeleita jäsenlehteen. Eli ruokapalkalla.

Aasiyhdistys on seuraavan kerran aktiivisesti esillä 11-13.11. Messukeskuksessa ELMA-messuilla. Mulppe ja kolme aasia ovat siellä edustamassa joka päivä, ne siis myös yöpyvät messuilla.

Ja nyt niitä kuvia hallituksen kokouksesta.

Punajuuri-Aurajuustokeitto

Yksi hallituksemme jäsen omistaa vuohia. Pukkikilit eivät oikein mene kaupaksi niin he käyttävät lihat itse, tässä savustettua vuohta!

Lautasliinat ovat asiaankuuluvat.

Meillä on myynnissä tätä servettitelinettä. Sen ovat valmistaneet metallipuolen ammattikoululaiset.

Aaseja Noralla on kaksi. Knud's Rudolf (alla) ja Lunda's Hälge (mustanpäistärikkö).

Nora on tilannut aaseille kuormasatulan Englannista. Siellä eräs aasinomistaja tekee näitä mittatilauksena käsin kotonaan. Remmit eivät ole nahkaa vaan beta-materiaalia. Postikuluineen kuormasatulalle tulee hintaa n 350 euroa. Korit ovat muualta.

Menemme mahdollisesti Saksassa tutustumaan aasitalliin, joka tarjoaa retkiä niin, että aasi vuokrataan mukaan kantamaan eväät ja muut tarpeelliset. Suomessa ei ihan täysin vastaavaa toimintaa ole, mutta Hutkon tila Pukkilassa on järjestänyt yhteismaastoja tällä periaatteella. Heillä vain on eläinvalikoima paljon laajempi kun talutukseen voi ottaa vasikan, alpakan, aasin tai lampaan!