Ilosia aikoja

Joulu saa nyt tulla sillä Muulista on otettu joulukorttikuvat. Tausta vaatii tietenkin photaria mutta tonttulakki on päässä. Ei täällä kuitenkaan sada lunta ennen joulua, joten jos haluan katkaista kissakorttiperinteen, on tehtävä siirrot hyvissä ajoin.

Tsekkasin tietenkin myös Muulin selän. Edelleen kovemmat alueet selän takaosassa mutta kun sivelin selkää kämmenillä, Muuli alkoi lussuttaa kun hieroin sään takaa. Takaosasta se ei sanonut juuta eikä jaata.

Muulia ei rääkätty eikä se välittänyt tonttulakista yhtään mitään! Sain sille myös opetettua uuden asian, nimittäin paikallaan olemisen. Joudun mun 50 mm objektiivin takia peruuttamaan aika lailla että Muulin pää mahtuu kuvaan, joten on kätevää että Muuli pysyy paikoillaan eikä seuraa koko aikaa.

Muuli mukana 110 %.

Tonttulakin jälkeen päästiin "hommiin". Siirsin Muulin tyhjään tarhaan ja hain pressun hollille. Olen nähnyt kuvia netissä joissa muulien päälle on laitettu pressu. Kaikki tällainen parantaa muulin ja omistajan yhteyttä kun omistaja saa Muulin tekemään jotain mitä se lähtökohtaisesti pelkää. Paitsi että Muuli ei pressua kovin paljon edes pelännyt kuten videolta näkyy. Sen ainoa peko kohdistui pressuun siinä vaiheessa kun vedin sitä maata pitkin tai kun tuuli tarttui siihen. Mutta noin muuten pressu on ihan fine.

Nämä videot on ihan kokonaan tässä, pahoitteluni etten jaksanut pätkiä niitä. Niissä on mukana myös meidän tyhmät jutut. Näistä videoista on tällä tavalla itselleni eniten hyötyä. Huomasin myös ainakin 10 kohtaa, jossa palkkaan Muulia ihan turhaan ja jopa tyhmissä kohdissa, eli kun se tökkii vyölaukkua tai tulee iholle. Ei sitä jotenkin tajua!

Pressun kanssa tein siis niin että palkitsin kun se kiinnitti siihen ensin huomion, sitten kun se haisteli sitä ja pian siitä, kun se kuopi sitä. Ja lopuksi kun se kuopi sitä useamman kerran peräkkäin. Kun ne oli tehty, laitoin pressun selkään ja palkitsin vain randomisti kun talutin sitä pressun kanssa. Että sen aivoissa syttyisi lamppu että "pressun alla käveleminen on aika jees juttu". Se olisi varmaan kävellyt sen alla ihan yhtä hyvin vähän vähemmälläkin kauramäärällä... Mutta tänään olin tosi tarkka siinä että annoin tosi pieniä annoksia kauraa sille.

Lyhyemmässä pressuvideossa laitan pressun ensin toisin päin sen selkään ja sitten vedän sitä maata pitkin. Se oli aika paha juttu Muulin mielestä, mutta ei sentään lähde lapasesta.


Näiden lisäksi taittelin pressun pitkulaiseksi ja halusin lähettää Muulin sen yli, siis kuin juoksutus mutta tällä riimunnarulla vaan. Ensin talutin sitä yli, tuli melko ok mutta vain toiseen suuntaan. Pari ekaa kertaa lähettämistäkään ei toiminut, Muuli pysähtyi pressun eteen, peruutteli ja tuli yli vasta kun siirryin keskeltä kenttää pressun toiselle puolelle.

Mutta sitten se lamppu syttyi ja se käveli tomerasti pressun kun heiluttelin narunpäätä antaen sille vauhtia. Jos se olisi ollut tosi hercällä tuulella, olisi se tällaisesta paineistamisesta lähtenyt ns lapasesta, mutta nyt se meni yli. Kun se lopussa meni kaksi kierrosta hienosti yli, palkitsin ja palautin tarhaan. Tämä on oikeasti aika iso juttu sen kanssa!

Kuten videoilla näkyy, Pasi raahaa tikkaat katoksen luokse aikomuksenaan vaihtaa pressukatto peltikattoon. Muuli ei välittänyt tästä juuri mitään ja myöhemmin käytiinkin katsomassa toimitusta ihan läheltä. Katosta irrotettu sininen pressu oli Muulille liikaa, se haisteli sitä, mutta ei todellakaan suostunut astumaan sille. 

Muuli vs mies katolla

O-ou t. Muuli

Muuli oli kiinnostunut toimituksesta ja meni ihan katoksen viereenkin, mutta ei sentään alle.

Tässä havainnollistava kuva, jossa on kaksi riskitekijää. Naruriimu päässä ilman että sen toisessa päässä on ihminen JA naruriimun naru on kieputettu Muuliraukan ympärille! Voisiko joku jo tulla pelastamaan tämän eläinraukan?

Tarhassa otin vielä sen kavioista kuvat ja tässäkin oli tosi kätevää että Muuli seisoi paikoillaan. Sen häntä oli vähän takajalan kintereen edessä joten siirsin sen sivuun. Ja vasta siirtämisen jälkeen mieleeni tuli että olin siinä kyykyssä potkuetäisyydellä, että olikohan ihan järkevää siirtää häntä melko nopealla liikkeellä jalan toiselle puolelle... Ettei nyt vain sattuis mitään eikä tarvitse Hyvinkäältä naputella kännykällä postausta etti Kaisa on rikki.

Kokeilin vielä hyppimistä Muulin vieressä tarhassa. Hypähdin vieressä, ei reaktiota. Palkitsin. Hyppelin lisää ja menin lähemmäs sen kylkeä, ei reaktiota. Käännyin kokonaan Muulia kohti ja laitoin molemmat kädet sen selän päälle, ei reaktiota.

Oli pakko ottaa tästäkin heiluvaa videota. Sen siitä ainakin näkee että miten riimunnarua ei kannata kädessä pitää, eli kieputettuna käsivarren ympäri. Ettei vaan sattuis mitään.