perjantai 8. heinäkuuta 2016

Parasta parisuhdeaikaa tallilla

Meillä on miehen kanssa omat tallit joissa tahoillamme harrastamme. Mies meidän autotallissa ja mä joudun ajamaan tallille 10 kilometrin matkan.

Mieheni pitäisi tosin harrastaa molemmilla talleilla, hän muistuttaa jatkuvasti että muuli on avioliiton myötä puoliksi hänen. Mehän muuten molemmat tavallaan harrastetaan hevosvoimia, minä hevosella/muulilla ja mies kotarilla.

Molempien harrastukset vievät melko paljon aikaa. Mies saattaa rapsuttaa autoa ja KTM:ää koko illan tallissa ja mä vietän saman ajan tallilla. Välillä olisi ihan hyvä tehdä jotain yhdessäkin.

Tänään ajoimme töiden jälkeen yhteisen muulimme luokse tallille ja lähdimme sen kanssa taluttaen maastoon. Mulla oli tähän kaksi syytä, jos Muuli häipyy, on hyvä olla joku toinenkin roikkumassa narussa ja toiseksi, bloggaaja tarvitsee kuvia.

Oli tärkeää kertoa aikataulu jo kotona, sanoin että tallilla tunti ja matkoihin menee puoli tuntia. Ja tässä aikataulussa pysyttiin. 45 minuuttia meni kaikkinensa Muulin kuntoonlaittoon (harjaus ja suitset) ja maastoiluun ja vartti jäi aikaa siivota tarha ja viedä kamat pois lenkin jälkeen. Muista sinäkin kerrata aikataulu ja pysyä siinä jos olet pakottamassa miestäsi mukaan tallille. Aikataulut on miehille tärkeitä.

Mainitsen tässä vaiheessa että mä saan kulutettua tallilla aina vähintään kaksi tuntia jos ei ole mitään pakollista menoa enää sen jälkeen.
Muuli ja mies.
Muuli puhisi koko menomatkan mutta käveli hyvin. Se ei enää tule koko ajan takana, vaan sen pää on taluttajan käsivarren kohdalla. En itseasiassa edes halua että sitä talutetaan oppikirjan mukaan lavan kohdalta, eli tuokin kävelysijainti on vähän siinä ja siinä. Se yritti syödä koko ajan vihreää, nyt heinä on niin pitkää poluilla ettei tarvitse edes vetää päätä alas. Pari kertaa palkkasin sitä kauralla mikä oli virhe, sillä se kävi sellaisilla kierroksilla että oli näykkimistuulella. Eli kaurat loppuivat Muulin osalta siihen.

Mitään se ei varsinaisesti pelännyt eikä reitillä ollutkaan mitään erityistä pelättävää. Puhinaa kuitenkin riitti, sieraimet eivät kuitenkaan laajentuneet lautasen kokoisiksi. Kotimatkalla aidan takana puhisi ja haukkui koira, jota se tuijotti, mutta ei edes säpsähdellyt. Parhaani tein ettei se saanut syödä matkalla sillä vihaan eläimiä, jotka on koko ajan turpa auki syömässä. Syödä saa jos saa luvan.

En tajunnut laittaa ötökkämyrkkyä Muuliin koska tallin pihalla ei ollut paarmoja tai kärpäsiä mutta täällä metsässä... Jatkuvasti kuului kuinka Muuli potki mahansa alle ja itseasiassa kaikkiin muihinkin ilmansuuntiin.




Muuliin on ilmestynyt jyräelkeitä..
Mieheni otti liinan kouraansa kotimatkalla vaikka olin halunnut hänet mukaan myös kuvaamaan. Hän ei suostunut ottamaan minusta kuvaa edes kotimatkalla tiellä vaan talutti Muulin tallille saakka.

Maastolenkin pituus oli yhteensä alle kaksi kilometriä. Ihan sopiva kun Muuli oli ensimmäistä kertaa pois tallilta.

Se ei yhtään haikaillut hevosten perään eikä yrittänyt kiihdyttää kotimatkalla. Tuulikin vain katseli sitä tarhassa eikä juossut kohti. tylsiä.








Koska nautimme laatuajasta yhdessä niinkin kauan kuin puolitoista tuntia, vietämme kumpikin perjantai-illan omilla tahoillamme omien kavereidemme kanssa. Ei nyt vedetä överiksi.

7 kommenttia

  1. Muulihan sopii miehen käteen kun nyrkki silmään :D Taitaa suomenmaan ainut mies joka pääsee perjantai lenkille muulin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mites mulle tuli samat ajatukset mieleen :D

      Poista
    2. Jos ei ainut niin ainakin ainoota. No seuraavaa kertaa saakin odottaa.. kauan.

      Poista
  2. Ei vitsi, näistä kuvista vasta tajusin miten isot korvat Muulilla oikeasti onkaan! Ihan järjettömän kokoiset :D
    - Minja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kuvakulmasta kiinni, mäkin katsoin että joissain kuvissa se on minikokoinen ja toisissa tosi ison näköinen. Ja korvat samoin. Mutta onhan niillä kokoa!

      Poista
  3. Loistavia kuvia! Muulihan sopii hienosti sun miehen vierelle ;)

    Mun mies kans joskus tulee mun kanssa tallille (puoliksi pakotettuna). Yksi kerta meinasin pyllähtää takamukselleni järkytyksestä kun äijä oli itse omatoimisesti vapaaehtoisesti taluttanut Albertin (joka oli vielä ori silloin) kentältä tarhaan. Oli saanut riimun päähän ja aukonut ja sulkenut pari porttia mennessään. Yleensä äijä siis pysyy turvallisen välimatkan päässä hevosista, korkeintaan silittää niitä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Välillä niille tulee itsetuhoisia ajatuksia :D muulin saavuttua mieskin yritti kerran saada sitä puoli tuntia kiinni. No sen jälkeen hän tulikin tallille seuraavan kerran kolmen kuukauden päästä kun siirrettiin muuli toiselle tallille..

      Poista