Ihaa ja Niisku-Neiti, aasit Jämsästä

Kävin viikonloppuna Jämsässä moikkaamassa Kaisa Vanhataloa ja hänen aasejaan Ihaata ja Niisku-Neitiä. Linkit vievät Sukupostiin. Ihaa on syntynyt Kuurilan kartanossa Iittalassa ja sillä on sama isä kuin aasilla, joka meillä oli kun olin lukioikäinen, ja josta tämä aasi/muuli-innostus on saanut alkunsakin. Isäaasi on siis tanskalainen Gardans Flis joka oli ostettu Kuurilaan siitosaasiksi. Se ei ole enää elossa.

Niisku-Neiti taas on Nina Axilta Lopelta ja senkin suvussa on Kuurilan aasista valkoinen aasiori Oliver. Kuurila oli ensimmäinen talli Suomessa jossa ihan varsinaisesti kasvatettiin aaseja. Vielä kymmenen vuotta sitten melkein kaikki Suomen aasit olivat jollain tavalla liitoksissa Kuurilan aaseihin. Sen jälkeen aaseja alettiin tuoda maahan enemmänkin ja tällä hetkellä aaseista oman arvioni mukaan noin puolet on tuotu ulkomailta ja puolet on kotimaista alkuperää. Suomessa kun on aaseja kasvatettu vasta 80-luvulta Kuurilan toimesta, ei suomalaisesta aasilajista voida puhua mitään. Aasien sukutauluja ei muuten vieläkään pidetä kovin kummoisessa arvossa ja ihan lähivuosinakin syntyneitä aaseja rekisteröidään ilman sukutietoja.

Jos sinua kiinnostaa lukea lisää Suomen aasien historiasta, lue Suomen Aasiyhdistyksen sivuille kirjoittamani teksti "Ihan tavallisia suomalaisia aaseja".

Ihaa ja Niiskis asivat kahdestaan Kaisan luona ja molemmilla sekä ajetaan että ratsastetaan, aina kun kaimani saa näppäriä pikkuratsastajia ratsastamaan. Aaseilla on pihatto ja talliosasto ja kesäisin ne pääsevät ihanaan vihreään rinteeseen jossa ne saavat hyvää liikuntaa kun ne napsivat metsätarhan tarjontaa suuhunsa. Aasit syövät vain olkea ja toki sen lisäksi täysrehua täyttämään oljen puutteita. Aasit ovat juuri sopivassa lihavuuskunnossa, eli liikalihavuudesta ei voida puhua.

Ihaa

Niisku-Neiti

Ryhmäkuva kosken edessä. Huomatkaa samalla raspaamiseen erittäin hyvin soveltuvat varusteet! Kuva: Kaisa Vanhatalo

Järkkäri ei ihan päässyt mukaan näihin liikekuviin, eli tässä on kaikki mitkä oli edes sinne päin tarkkoja.

Ihaalla on samanlaista kavio-ongelmaa kuin mitä oli meidänkin aasilla. Muistaakseni myös aasien isällä oli tätä "kaarnakaviota". Tälle ei ole oikeastaan löytynyt mitään selkeää syytä, Suomesta en sellaista kuvitellutkaan löytäväni mutta ulkomailla asia on myös mysteeri. Ihaalla ja meidän aasilla on kaviokuumetaustaa, eli se voisi olla yksi syy. Toinen syy voisi olla jatkuvat paiseet ruununrajassa jotka tekevät sen että kavio on ontto sisältä ja kun pahkura kavion päältä lopulta irtoaa, jää kavioon kolo. Etukaviot myös kasvavat nopeaa vauhtia ja niistä tulee nopeasti sukset ellei kavioita raspata useasti.

Näytin kavioille hieman raspia samalla kun omistaja syötteli Ihaalle herkkuja jotta se jaksaisi. Ja hienosti se jaksoikin! Viimeinen takanen oli haasteellisempi koska siinä oli ollut paise ja käsittely varmaan vielä sattui siihen. Haasteella tarkoitan sitä, että Ihaalta tuli monoa aika hyvässä tahdissa, mutta sain senkin kavion raspattua.

Kuva etukavion pohjasta ennen raspin näyttämistä. Valitettavasti jälkeen-kuvaa ei tullut otettua.

Kannat ovat korkeat ja kavio on hyvässä asennossa mutta kannat saisivat jatkua taaemmas. Koska en ole kengitysalan ihminen, en osaa oikeita termejä enkä selittää sen paremmin.

Tässä näkyy "röpelö" parhaiten. Alaosasta se on irronnut ja kavioon tuleekin siihen kohtaan kolo.

Vasemmassa etusessa on korkeammat kannat kuin oikeanpuoleisessa, eli niistä vielä hieman pois.

Laitoin aasien omistajalle viestiä seuraavana päivänä että käveleehän Ihaa edelleen. Kuulemma kävelee oikein hyvin!