Maailman ihanin muulivarsa Manu!

Kävin viimein tutustumassa Tuulensuussa syntyneisiin Manuun ja Väinöön. Väinö on jo kuukauden ikään ehtinyt aasiorivarsa ja Manu on viime viikolla syntynyt täydellinen sukkajalkainen muulivarsa.

Kävin Tuikella viimeksi aasipikkujouluissa, jolloin otimme kaikki neljä aasia ja hevosen mukaan laavulle. Nyt lauma oli kasvanut kahdella ja kuusi kaviokasta kipittelee pihattotarhoissa. Porukkaan kuuluu kuuluu kahden varsan lisäksi mammuttiaasi Tomppa, isokokoinen mutta ihan tavallinen aasiori Elvis, tammat Usva ja Tuittu ja hevostamma Polle. Usvan odotetaan vielä varsovan milloin tahansa. Polle muuten kantoi varsaansa 11 kuukautta kuten hevosten kuuluukin, aasit kantavat 12 kuukautta tai jopa 13.

Joulukuussa puhutti ja pelotti varsojen luonti ja emien kuoleminen sillä isäorin emä oli hiljattain kuollut synnytyksen jälkeen. Onneksi Tuikella ei ainakaan vielä ole käynyt niin huonoa tuuria ja 2/3 varsoista on jo ulkona ja terveenä.

Aasivarsa on syntyessään todella valmis. Väinö tutki paikkoja itsekseen ilman emäänsä jo parin päivän ikäisenä ja viikon ikäisenä se jo tosissaan söi ruohoa. Hampaat tulevat aasivarsoille hevosvarsoja nopeammin. Kehityksessä muulivarsa Manu Uljas vaikuttaa hyvin hevosmaiselta.

Myös luonteessa on eroa, jota tosin voi osaltaan selittää se, että Väinö syntyi niin, että ihmiset olivat paikalla ja se näki ihmisiä heti synnyttyään kun taas Manu oli syntynyt aamuyöllä laitumelle ja kirmaili siellä emänsä kanssa kun Tuike tuli aamulla paikalle.

En oikeasti uskonut että mikään muuli voisi olla yhtä epäluuloinen kaikkea kohtaan kuin Muuli on, mutta kyllä Manu vaikuttaa olevan samaa maata. Se lähtee karkuun jos ihminen tekee äkkiliikkeitä eikä sitä voi lähestyä tai se lähtee karkuun. Emä kyllä seisoo paikoillaan kun ihmiset liikkuvat, joten siltä se ei ole käytöstä voinut oppia.

Olen lukenut jonkin verran imprintingistä (jonka suomenkielistä vastinetta en nyt muista, mutta siinä vastasyntynyt tai hyvin tuore varsa käsitellään korvista kavioihin niin, että ihminen pitää sitä makuulla aloillaan vaikka se pyristelisi ylös). Sen tärkeyttä on kehuttu kovasti Mules and More magazinessa, mutta myös kritiikkiä löytyy. Olisi mielenkiintoista tietää, olisiko Manu samanlainen varsa jos se olisi syntynyt suunnitellusti pihatossa kameran alla, jolloin Tuike olisi voinut olla paikalla tutustumassa varsaan heti tuoreeltaan ja varsakin olisi nähnyt ihmisen heti synnyttyään.

Tuike on kyllä ehdottomasti se ihminen joka kesyttää minkä tahansa pitkäkorvan, joten mitään Muulin kaltaista epäileväistä puhusijaa tästä vaan ei voi tulla. Ei saa tulla. Se ei vaan yksinkertaisesti ole mahdollista.

Tuike teki Elviksestä uuden ori-ilmoituksen pariin Facebookryhmään. Ilmoituksen perusteella yksi tamma on tulossa vierailulle myöhemmin kesällä, sitäkin useampi kysyi Manun hintaa (sanoin kyllä Tuikelle että et sitten myy sitä. Ja jos myyt niin myyt mulle). Ja onhan se superkaunis sukkajalka!

Kuvauspäivä alkoi lämmöllä ja auringonpaisteella. Olimme sopineet treffit Vihtiin neljäksi. Tottakai taivas repesi juuri sillon. Ja repeili muuten sen koko kaksituntisen mitä olin paikalla. Kotimatkalla pilvet väistyivät ja aurinko paistoi taas. Eli ihan normipäivä.

Kuva: Aino Salmela

Puhtaat valkoiset sukat loistavat jokaisessa kuvassa. Uuden kameran säädöt ovat vielä hieman haussa.

Instagramissa seuraavat tietää että olen ennenkin kuvannut pissaavia hevosia.

Tomppa ja taaempana varsojen isä, Elvis.

Kirjavan aasivarsan resepti: kirjava emä ja isä, jonka isä on kirjava. Aaseissa tasaisen musta tai tummanruskea väri on dominoiva, kirjava siis resessiivinen.

Tuike pääsee Tompan selkään ilman jakkaraa!

Lisätty vielä Tuiken ottamat kuvat joissa todistetusti kosken pikkumuuliin.

Kuva: Tuike Ikola

Kuva: Tuike Ikola

Kuva: Tuike Ikola