Nosta muulin (etu)kaviot sen ollessa vapaana; check

Olin kirjoittamassa päiväkirjamaista tekstioksennusta viikonlopusta mutta listaankin alle pääpointteja tehden lukukokemuksesta toivottavasti miellyttävämmän. Viikonloppuun mahtui muutamia "great succes" juttuja!

Muulinsyöjäperäkärrystä lisää kuvia postauksen loppupuolella.

Boldaan nämä kohdat vielä kappaleista, eli jos et jaksa lukea koko postausta, lue pelkät lihavoisut kohdat.

Monty Robertsin duallyriimu oli haettavissa postista ja sen sai säädettyä muulille oikein sopivaksi. Koko on medium/full. Muuli totutteli siihen muutaman tunnin ajan samalla kun tallitalkoohengessä putsasin aasijengin pihattotarhaa.

Muuli oli hieman hankala kuvattava kun se pyrki koko ajan liian lähelle.

Jouduin sitomaan sen kiinni jotta riimusta saisi myös sivukuvan.

Muuli tuli luokseni monta kertaa ja seurasi vieressä haravoinnin onnistumista. Välillä annoin kauraa, välillä en. Se myös saattoi tulla pari kertaa luokse kun sanoin sille että "tule", tai ainakin se lähti kävelemään heti kun olin sanonut sille tuon. No yhtä monta kertaa se ei reagoinut tule-sanaan.

Anna. Kauraa. t. Muuli

Sain riimusta monta kertaa otteen ja talutin sitä hieman. On tosi hienoa huomata että se kulkee riimusta taluttaessakin joka kerta paremmin, alussa sille oli kauhistus kun _ihmisen_ _raaja_ on ihan sen pään vieressä.

Otin kuvia meidän uudella kameralla ja aasijengi oli juuri saanut heinää. Kävelemällä pari askelta muulia kohti ja nostamalla kädet ilmaan sain sen juoksemaan pois pihatolta. Estin sen paluun aasien luokse jotta saisin siitä kuvia. Se vaikutti hämmentyneeltä kun kauko-ohjailin sitä puolelta toiselle. Kun laitoin kameran pois ja kutsuin sitä, se käveli suoraan luokseni, otin kiinni riimusta ja vaihdoin sen normaalin tarhariimun sen päähän.

Edellämainittua toimintaa puntaroin kyllä hetken ennen sen toteuttamista. Pelkäsin että se alkaa vältellä tai jopa pelätä minua kun ajan sen pois muiden ja itseni luota. Mutta lopulta vaikuttikin siltä että se todellakin toimi. Tuohan on klassinen esimerkki join-upin synnystä, eli laumaan tullut uusi jäsen ajetaan aluksi kauemmas.

Ainut juoksukuva josta pystyy erottamaan että siinä tosiaan on joku nelijalkainen eläin. Kameran säädöt ovat vielä hieman hakusessa.

Muulin ollessa vapaana pyörötarhassa pääsin koskettamaan sitä melko hyvin joka puolelta. Erittäin hyvin mahaan asti, ja siitä taaksepäin silittelin aika rauhallisesti etten saa aikaan hallitsematonta paskahalvausta. Sain koskettua joka kohtaan ja heiluttelin sen häntääkin. Nostin myös etukaviot muulin ollessa vapaana. Vielä kuukausi sitten en olisi ikinä uskonut että Muulia pystyisi koskettamaan sen ollessa vapaana! Niinkuin ikinä!

Todistusaineistoa videolta olkaat hyvä!8

Pyörötarhassa se pyrki koko ajan minun luokseni ja seurasi. Päästäkseni tilaan jossa voin koskettaa sitä sen ollessa vapaana, oli minun käveltävä sen vierellä käsi siinä kiinni niin kauan että se ei enää jaksanut peruuttaa. Kaksi viikkoa sitten tällainen menettelytapa oli sille "liikaa" ja se karautti karkuun pyörötarhassa.

Pyörötarhan viereen oli tullut peräkärry eikä se todellakaan jäänyt muulilta huomaamatta.

O-ou. Tuolla se peräkärry taas on! t. Muuli

Pääsin mainiosti koskettamaan muulia joka puolelta myös maneesissa sen ollessa vapaana, vaikka tilaa juosta karkuun olisi ollut vaikka kuinka!

Muuli oli maneesissa ensimmäistä kertaa sateella. Se oli aika varuillaan sateen ropistessa kattoon. Päästin sen vapaaksi heti kun pääsimme maneesiin mutta Muuli päätti kulkea takaviistossani kun kiersimme maneesin yhdessä läpi. Kauralla saattoi olla osuutta asiaan.

Muuli sai ilopukkikohtauksia maneesissa ihmetellessään veden ropinaa. Se oli silti niiden jälkeen erittäin helposti pyydystettävissä, se seisoi paikoillaan kun lähestyin sitä. Eli nyt tuntuu siltä että se kestää jo aika hyvin senkin kun ihminen lähestyy, vaikka onhan se toki kätevämpää että eläin kävelee itse luokse.

Emma kävi tutustumassa Muuliin. Tapasin Emman ensimmäisen kerran Ruotsin aasimatkalla viime kesänä ja nyt hänenkin haaveensa on toteutumassa kun Espanjasta saapuu hänelle normaalia isompi aasitamma. Emman blogi Aasimainen tarina löytyy täältä.

Kuvaukselliset. Kuva: Emma Lallukka

Kuva: Emma Lallukka

Kuva: Emma Lallukka

Kuva: Emma Lallukka

Villiintynyt Muuli. Kuva: Emma Lallukka

Kuva: Emma Lallukka

Sekalaisia kuvia viikonlopulta:

Nyt on siisti tarha!

Olin laittanut pitkähihaisen paitani aidalle roikkumaan, se aiheutti hyvin paljon ihmetystä eikä Muuli uskaltanut käydä sitä haistelemassa.

Korva kohti peräkärryä.

Tässä tuijotetaan sitä muulintappajaperäkärryä.

Bonarina pari aasikuvaa tallilta, jossa olin kuvaamassa kaverini kouluratsastusvalmennusta sunnuntaina,

Uusi kamera on muuten Sony Alpha a5100. Gigantissa 550e.