Suomen aasiyhdistyksen nimissä ollaan lähdössä Englantiin torstaina tutustumaan paikalliseen aasikulttuuriin. Olemme puhuneet tästä matkasta siitä lähtien kun yhdistys on perustettu mutta se on tyssännyt aina siihen että kukaan ei suostu kuskiksi eikä kukaan suostu maksamaan ekstraa jotta jonkun mies saadaan huijattua rouvien kuskiksi. Näkisin että jos kuskiksi joudutaan ottamaan puolustuskyvytön mies, on vähintäänkin reilua kustantaa hänen matkansa kokonaisuudessaan. Viimein saatiin kuski ja päivämäärät lyötiin lukkoon vuosi sitten.
Reissua ei kovin laajassa mittakaavassa mainostettu, mutta siitä oli mainos jäsenlehdessämme. Yksi jäsen otti yhteyttä ja muut ovat nykyisiä tai entisiä hallituksen jäseniä joiden kanssa ollaan reissua suunniteltukin (vuosikaudet ;)
Meitä lähtee 7 henkeä. Olen varannut majoitukset netistä, auto on vuokrattu ja yksi ryhmän jäsen lupasi olla kuskina. Perjantain vietämme New Forestin kansallispuistossa aaseja bongaillen (Englannin aasiyhdistyksen fb-sivulta eräs rouva ilmoittautui oppaaksemme). Sitten menemme lauantaina Englannin aasiyhdistyksen erään paikallisyhdistyksen järjestämään "Donkey training day"-tapahtumaan katsoman miten homma hoituu siellä. Meille on järjestetty jopa laina-aaseja! Ja sunnuntaina suuntaamme sinne, mikä oli koko reissun pääjuttu eli Donkey Sanctuary Devonissa. Maanantaina ajamme Lontooseen ja vietämme siellä yhden yön.
Koko reissun kilometrit. Auto tosin palautetaan Gatwicille ja siirrytään sieltä julkisilla Lontooseen. |
Olen 10 vuotta sitten asunut puoli vuotta Lontoossa ja otin hotellimme tietenkin "kotikadulta". Olen toki käynyt Lontoossa keskimäärin kahden vuoden välein
Reissu toteutetaan täysin omakustanteena emmekä maksa matkanjohtaja (minä) tai kuskille mitään ekstraa. Aasiyhdistykseltä ehdittiinkin toivoa matkaa tulevaisuuteenkin mutta jos ihan järjestämällä aletaan järjestää, niin silloin matkalaisten budjettiin lisätään sekä kuskin että matkanjohtajan matkat ja kaikki kulut. Tämä reissu tulee nyt (ilman ruokia) maksamaan 750e/hlö ja kesto on 5 yötä. Olisivatkohan aasifanit valmiita maksamaan reissusta 1000e tai 1200e? Maksutkin pitäisi karhuta hyvissä ajoin ennakkoon ja mitään ei palauteta sen jälkeen kun on jouduttu maksamaan lennot ja auto.
Nyt jokainen hoiti itse itselleen lennot ennalta sovitusta lentokoneesta (Norwegian). Kuski varasi ja maksoi auton (oli maksettava etukäteen) ja laskutti samantien auton osuuden kaikilta. Lentoliput vaadin itselleni nähtäväksi (jotta kaikilla myös on ne) ja sitten varasin hotellihuoneita. Nimenomaan vain varasin, eli jokainen maksaa itsensä poistuessaan ulos hotellista. Toki tässä voi käydä niin että joku sairastuu lähtöpäivänä eikä pääse mukaan ja joudun maksamaan omasta pussistani nekin hotelliyöt ja sen jälkeen taistelen siitä kuka ne minulle maksaa.
Reissun ajatus onkin että kukin vastaa täysin itsestään, eikä mitään voikaan odottaa matkanjohtajan suunnalta sillä matkanjohtaja ei ole vetänyt mitään välistä, ja kuljetaan samalla porukalla paikasta toiseen.
Voin kertoa että on ollut hommaa hotellivarausten kanssa, sillä ensin meitä oli lähdössä 8 joista yksi halusi yhden hengen huoneen. Sain varaukset ihan hyvin mutta yhdeksi yöksi viidestä oma huone ei järjestynyt. Sitten muutama viikko sitten tuli peruutus ja meitä onkin enää seitsemän. Eikun booking.comiin muuttamaan kaikki varaukset. Se onnistui hyvin ja 1hh järjestyi helposti. Sitten meni viikko tai pari ja saimme tietää että training day tosiaan järjestetään (epävarmaa siihen saakka) ja se vaatii että muutetaan yhden yön majoitusta niin että kun aikaisemmin yöt jakaantuivat 1+3 niin niistä tulikin 2+2. Öiden vähennys onnistui toki mutta toisessa hotellissa ei meinannut olla enää huoneita lisäyölle. Onneksi asia selvisi ihan sähköpostin välityksellä.
Yllättäen Lontoosta saatiin kaikista edullisin hotelli, mutta "landen" kaksi hotellia näyttävät kuvissa erittäin uljailta. Lontoossa olemme budjettimestassa (muita ei nimittäin vanhalla kotikadullani olekaan).
On aika uskomatonta että tämä reissu viimeinkin järjestyy. On myös todella mukavaa kun Englannin ihmiset tarjosivat heti apuaan reissua varten. Olimme ensin menossa tutustumaan yhteen aasinomistajaan mutta sitten kun toinen paikallisosasti järjestikin koulutuspäivän, vaihdoimme suunnitelmaa sinne. Donkey Sanctuaryn osalta sattui reissu harmillisesti pääsiäiseen sillä siellä ei ole henkilökuntaa niin paljon että he voisivat esitellä meille piakkoja. Aina ei voi siis voittaa. Lisäksi olin kiinnostunut Town Barton Farmista, joka ei ole avoinna yleisölle normaalisti. Siellä on nimittäin suurin osa asukeista muuleja. Onneksi joitakin muuleja pitäisi olla myös Sidmouthissa.
Tämä on muuten niitä Must Do-mestoja kaikkien pitkäkorvien ystäville. Eli paikkojen paikka, The Donkey Sanctuary. Se paikka mistä kaikki sai alkunsa. Nyt aasikoteja on ympäri Englantia ja maailmaa, mutta tuolla Elisabeth Svendsen aloitti toiminnan.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti