Tilasin itse yhden ainoan kirjan ulkomailta ja koska nettiostot olivat vielä ihan vieraita, marssin kirjan tietojen kanssa Suomalaiseen kirjakauppaan ja he tilasivat kirjan minulle.
Aasiyhdistyksessä toimin aluksi sihteerinä, rahastonhoitajana, varastomiehenä ja mitä kaikkea nyt hommiin kuuluikaan. Jäsenlehteä en kuitenkaan juurikaan tehnyt enkä kirjoittanut sinne kuin pari juttua ensimmäisinä vuosina. Nyt olen ollut kolme vuotta yhdistyksen puheenjohtajana ja tämän vuoden vuosikokouksessa lupauduin pestiin seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, jälleen kerran.
Yhdistys on sen näköinen, millaiseksi aktiivit sen tekevät. Hallitus koostuu 8 henkilöstä josta osa on niitä aktiivisempia. Aluksi teimme juttuja, joista nautimme itse. Sitten yritimme kuunnella jäseniä ja palvella heitä. Nyt tuntuu taas että jäsenille kaikki on hyvää mitä tehdään joten käännyimme sisäänpäin ja keskustelimme aktiivien kanssa yhdistyksen suunnasta, tietenkin niin että kaikki palvelee myös asiakkaita. Olemme yhdistyksen aikana tehneet hienoja ja mieleenpainuvia juttuja, mm matkustaneet katsomaan Ruotsin aasipäiviä, järjestäneet näyttelyitä ja aasileirejä sekä kehittämällä Aasitilojen avoimet ovet. Kaikki on pyrkinyt siihen, että mukana olo on helppoa, mutkatonta ja palvelee mahdollisimman monia. Toivottavasti olemme osuneet maaliin sillä jäseniltä on todella vaikeaa saada palautetta minkään asian suhteen.
Seuraava aika hieno juttu on matka Englantiin. Reissu ei sinänsä ole Aasiyhdistyksen reissu sillä jokainen ryhmän jäsen on itse ostanut lennot ja maksaa hotellit reissun päällä jne mutta juttu onkin juuri se, että aasipiireistä löytyi 8 henkilöä joiden kanssa lähdetään Donkey Sanctuaryyn. Olen järjestänyt tämän 5 yön matkan ja sain viime viikolla sen melko lopulliseen muotoon. Tapaamme myös Englannin aasiyhdistyksen edustajan ja tutustumme paikalliseen aasinpitoon. Muuleja toivomme näkevämme Donkey Sanctuaryssa, kovin yleisiä ne eivät ole Englannissa.
Suurimmalle osalle jäsenistämme näymme Pitkäkorvat-jäsenlehden muodossa.
Lehdellä on nykyään ammattigraafikko taittajana ja päätoimittajana, joten se mikä hävitään juttujen tasossa (krhöm), voitetaan ulkoasussa. Toki jututkin ovat rautaista faktaa, koska minä tuotan jokaiseen lehteen vähintään yhden artikkelin.
Yhdistykseen kannattaa ehdottomasti liittyä hienon lehden takia! Jäsenmaksumme on ollut alusta asti 20e vuodessa ja liittyminen hoituu nettisivujen kautta.
Käyn blogin puolella jatkossa nämäkin lehdet läpi ja koska teen lehteen aina ainakin yhden jutun, on minulla myös ihan omaa kuvamateriaalia Muuliprojektin puolelle. Tosin materiaali on melkein aina aaseista. Mutta ilman aaseja ei ole muulejakaan.
Kuvassa olevaan 2013 vuoden lehteen kirjoitin Aasitila Saarenmaalla-jutun johon olin todella tyytyväinen. Aasipiireissä tuttavapiiri laajenee ihan huomaamatta ja minulle tuli mahdollisuus mennä kyläilemään suomalaispariskunnan luokse Saarenmaalle. Heillä on kaksi aasia, emä ja sen ruunapoika. Emä on alunperin tuotu Ruotsista. Sain myös ihania kuvia reissulta.
Suosittelen kaikille aasi- ja muulifaneille liittymistä Aasiyhdistykseen! Vaikka nimessä mainitaankin vain aasit, toimimme parhaamme mukaan kaikkien pitkäkorvien eteen. Muuleja on Suomessa toistaiseksi vain noin 10 kappaletta, joten emme nähneet tarpeelliseksi ottaa niitä mukan yhdistyksen nimeen. Lyhyt on kaunista.
Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa ja omalta osaltani lupaan lehteen rotuesittelyn mammuttiaaseista (jutussa toki sivutaan myös muuleja) sekä söpöjä talvivarsoja.
Ei kommentteja
Lähetä kommentti