Hevospuolella on nykyään olemassa enää yksi muulituotantoon tehty rotu, mulassier (tunnetaan myös nimellä poitevin ja poitountyöhevonen), mutta se ei nyt tule kysymykseen koska en hae raskasrakenteista työmuulia vaan ratsastukseen sopivaa kevyempää tapausta.
Koska muulin toisena vanhempana on aasi, se tekee aina jälkeläisestä raskasrakenteisen ja skroden. Jos haluaa työmuulia, on työhevosrotu erinomainen valinta. Ja jos ratsua, pitäisi valita mahdollisimman kevyt hevostamma. Heikki (kuvassa) on muuliaasi ja sen isä on piensuokki. Olen tavannut sen emän (aasi, 120 cm) useasti ja Heikissä on paljon emänsä näköä. Korkeutta on vain ponin verran mutta rungostaan Heikki on todella massiivinen ja tuntuu siltä kuin istuisi isonkin hevosen kyydissä.
Heikki suorittaa. Kuva Anu Kokkonen. |
Useimpien muulien kohdalla ei mainita mitään emän rodusta, sillä se ei ole kovin merkityksellistä. Eikä toisaalta isänkään rotu, mutta Yhdysvalloissa se on yleensä mammuttiaasi tai large standard-kokoluokan aasiori. Myös muulien sukutiedot ovat merkityksettömiä sillä muulithan eivät pysty jatkamaan sukua. Muulien rekisteröinnin yhteydessä i ja e kirjataan ylös mutta yhdistyksillä ei ole sähköisiä muuliarkistoja joista voisi tarkistaa parhaiten menestyneimpien muulien tietoja.
Yhdysvalloissa (ah tuo muulien luvattu maa) käytetään emätammoina erilaisia puoliverisia olen nähnyt myytävänä esim trakehnermuuleja. Heart B Ranchin emätammat ovat quartereita ja appaloosia. Heart B tuottaa yhdysvaltojen parhaimpia ratsumuuleja jotka pärjäävät sekä westernissä että enkussa.
Tässä kuvassa Heart B Dyna koulukisoissa Yhdysvalloissa. Tästä muulista tulen kertomaan tarkemmin myöhemmin.
Heart B Dyna ja Laura Hermanson. Kuva MA Brakenridge/PSdressage.com. |
Ei kommentteja
Lähetä kommentti